Patikointia: Ritajärvi

Kauniissa auringonpaisteisessa arkipäivässä tuli kierrettyä Sastamalassa Ritajärven luonnonsuojelualueella pari järveä. Nollan tietämissä viihtynyt lämpötila oli jo pikkasen jäädyttänyt järviä ja saanut osan kasveista huurtumaan. Tänä tiistaina kierrettiin vain kaksi järveä näistä kolmesta, Valkeajärvi ja Alinen Ritajärvi. Polut olivat niinkuin edelliselläkin kerralla minun makuuni. Tosin Alinen Ritajärven rantaan oli rakennettu ja rakentumassa lisää puista kulkuväylää pahimpiin kivikkoihin. Mutta muuten kapeaa ja hieman vaikea kulkuistakin metsäpolkua oli taas tarjolla. Ja maisemat kohdallaan.

Aivan yksin ei tarvinnut kiertää, oman seurueen lisäksi järviä oli kiertämässä pari muutakin porukkaa. Mutta mitään ruuhkaa ei poluilla ollut. Tosin muutama negatiivinen kokemus tuli vastaan. Lupasin muulle retkiseurueelle tietyissä paikoissa makkaranpaistot ja tauot. Olin ajatellut ja suunnitellut tietyt pätkät käveltäväksi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus suoriutua. Mennä pikkaisen oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta ei mahdottomasti. Ja yhteistyöllä päästäisiin maaliin. No ensimmäisellä suunnitellulla taukopaikalla ei ollutkaan polttopuita. No sehän on ihan normaalia, että polttopuut loppuvat, mutta patikkaseurueella tuli muutamia kauhun huokauksia ja pettymyksiä. Tämä nuotiopaikka sijaitsi Alinen Ritajärven itärannalla näköalakukkulan alapuolella. Todella komealla paikalla. Seuraava nuotiopaikka oli sitten tarjolla Alinen Ritajärven pohjoisrannalla ennen Louhen mökkiä. Ei sielläkään polttopuita ollut, mutta paikalta juuri lähtevä pariskunta oli saanut tulet aikaiseksi risuista, joista riitti meillekkin pieni hiillos makkaran lämmittämiseen.

Tämä puiden loppuminen on surullinen juttu. Voi olla että retki menee pilalle tällaisen pikkujutun takia. Vaikka pitäähän siihen valmistautua. Puut maksavat ja niiden kuljettaminen nuotiopaikoille vaatii työ joiltakin. Onhan meillä retkeilijöilläkin osuutemme puiden loppumiseen? Poltamme puita surutta kun niitä ei tarvi kantaa itse. Pitäisikö ajatella säästeliäämmin ja polttaa vain tarpeeseen? Itse ainakin lähden tavoittelemaan tällaista ajattelumallia seuraavilla retkilläni.

Onneksi Valkeajärven pohjoisrannalta löytyvältä laavulta löytyi polttopuita ja saimme nuotion aikaan, kahvit kiehumaan ja kunnon päätös tällä retkelle. Ensikertalaisellekin taisi jäädä kuitenkin positiivinen ajatus tällaisistä pikku patikointiretkistä. Itse ainakin tulen uudelleen Ritajärvelle. Ehkä jopa ensitalvena lumikengillä kiertämään järviä?

Alla kuvakollaasi patikoinnin saaliista Olympus TG-5 pokkariin. Isompia kuvia enemmän löytyy www.flickr.com/peepet tai www.facebook.com/nurkkausphotos tai kuvat.nurkkaus.net ➧ Luontoa ➧ Ritajärven luonnonsuojelualue.

Ritajärven luonnonsuojelualue, Sastamala 29.10.2019