Sähköläski GZR RAW

Siinä se sitten on. Tuunattu ja korjattu versio verkkokauppa.com GZR RAW sähköläskistä. E-fatbikestä josta runko meni parin vuoden ja 5000 km jälkeen poikki (Kts aikaisempia postauksia tästä blogista) ja jonka takuu kysymyksiin ei maahantuoja tai myyjäliike suostunut ottamaan mitään kantaa. Itse asiassa tylysti jättivät vastaamatta sähköposteihin ja muihin yhteydenotto yrityksiin.

Mutta pyörä on nyt hitsattu, maalattu ja muutenkin harsittu kasaan. Viimeisiä pikku fiksauksia ja koeajoa vailla valmis. 

Sähköläski GZR RAW

Jo elokuun Maastopyöräilyä: Lauhanvuoren kansallispuisto -postauksessa taisi olla maininta paskasta säkästä, kun GZR RAW sähköläskistä katkesi oikea takahaarukka ajossa. No asiaa on nyt selvitetty ja setvitty oikeen urakan kautta. Näitä GZR pyöriähän tuo maahan ja myy verkkokauppa.com. Eli yhteyttä on pidetty lähinnä yksipuolisesti heihin päin, sekä sähköpostilla että ihan soittamalla.

Sähköposteihin ei ko firma enää vastaa, ja soittaminen hintavaan numeroon ei johda mihinkään muuhun kuin kiertelemiseen ja kaartelemiseen, asian ytimen välttelyyn. Runko poikki, korveeko runkotakuu vai ei? Aluksi asiakaspalvelu antoi yhteystiedot pyöräkorjaamoon joka ei ole tehnyt yhteistyötä verkkokauppa.comin kanssa enää vuoden 2019 jälkeen. Eli puoli vuotta sopimuksen purun jälkeen asiakaspalvelu ei tiedä missä mennään. Ja toivottelipa aspa henkilö vielä mukavia ajokilometrejä. Jaa rikkinäisellä pyörällä, eipä taida aspa henkilö tietää pyöräilystä mitään.

Itse pyörä on tullut minulle käytettynä, sillä on minun toimesta ajettu n. 4000 km, kokonaisuudessaan n. 5000 km, noin puolessa toista vuodessa. Helppoja ja edullisia kilometrejä. Kuitteja ja takuu lappuja ei enää löydy, mutta se ei kai poista maahantuojan vastuuta tällaisissa tapauksissa. 

No aikansa kutakin, ja hieman käämi palanut tähän touhuun. Ja tullut jonkin asteinen kyllästyminen ja hällä väliä asenne. Mutta löyty kuitenkin erittäin ammattitaitoinen alumiinin hitsaaja, joka lupasi hitsata rungon kasaan. Ilman mitään takuuta tietenkin. Jotain on kokeiltava, josko pyörästä saisi vielä työmatka rassin asfaltille. Verkkokauppa.com voi vaikka pitää tunkkinsa ja pyöränsä.

Pyörä pitää tietenkin ennen hitsausta purkaa osiin, ihan työn helpottamiseksi. Ja tietenkin sähköosien mahdollisien rikkoutumisien estämiseksi. Pyörän purku oli kohtuu helppo homma. Pääasiassa kaikki lähti irti ruuveilla ja nippusiteiden katkaisemisella. Johdotkin olivat kiinni liittimillä. Tietysti ketjut täytyi katkaista, ja takajarrujen jarruletku piti poikkaista. Vaijerit ja letkut kun kulkevat osittain rungon sisällä, ja liittimet eivät mahdu läpivienneistä.

Seuraavaksi runko hitsarille ja ehkä maalarille. Katsotaan nyt mitä tuleman pitää. Seuraava ja loput pyörät tähän perheeseen ostetaankin oikeasta kivijalka pyöräliikkestä. Merkki ja malli on jo mietitty, ja ostopaikkakin mietitty valmiiksi. Mutta tästä joskus myöhemmin lisää. Niinkuin nyt puretun kokoamisesta jos niin pitkälle joskus päästään.

Maastopyöräilyä: Lauhanvuoren kansallispuisto

Katso koko näytöllä

Lat 62° 09.1
Lon  22° 10.5
Lämpö 20 °C
Matka 21,8 km
Nousu 128 m

Löysin Jälki.fi tämänkin reitin. Päätin kauniina elokuun päivänä lähteä katsastamaan Lauhanvuoren polkuja sähköläskillä. Vaikka matkaa tuli Mansesta parin tunnin ajon verran maisemat ja reitit olivat kyllä sen arvoisia. Todella monipuolista maastoa muodoltaa ja nähtävältään. Välillä mentiin Hämeenkankaan tapaisissa kangasmaastoissa hyväpohjaista polkua, välillä edessä oli suo ja sen halkovat pitkospuut. 

Ja iso nähtävyys oli tietenkin Kivijata, jääkauden ja sen jälkeisten aikojen muisto. Suurinta osaa reitistä en päässyt ajamaan läpi, koska GZR RAW sähköläski sanoi työsopimuksen irti suurinpiirtein puolessa välillä. Oikeanpuoleinen takahaarukka katkesi heti keskiön takaa. Ei edes mitään suurta röykytystä, tosin jotain natinaa oli jo kuulunut eilisellä työmatkalla. Onneksi polkijalle ei tullut kuin mahdoton vi****s. 

Sen verran jäi nälkää tälle reitille, että paikanpäälle tullaan vielä toistamiseen toisella pyörällä.

Muutaman valokuvan kerkisin onneksi matkan varrelta tallentaa. Tässä alla muutamasta kuvasta kollaasi ja tuttuun tapaan enemmän ja isompia kuvia www.flickr.com/peepet tai www.facebook.com/nurkkausphotos.

Lauhanvuoren Kansallispuisto 5.8.2020

Sähköläski GZR RAW

Reilu 5000 km poljettu menemään verkkokauppa.comin GZR RAW sähköläskillä. Kesät talvet poljettu säässä kuin säässä menemään niin työmatkaa kuin hupiajelua metsässä ja poluilla. Jonkin verran kokemusta siis on tullut hankittua vajaan 1½ vuoden aikana. Isompia remppoja ei pyörälle ole tänä aikana ollut tarve tehdä. Huoltoja tietenkin, niistä on pitänyt huolen M&M Pyörähuolto Tampereen Itsenäisyyden kadulla. Jos jotain haluaisi tehdyistä rempoista eritellä niin yksi kuluva kohde jota on joutunut korjaamaan ja vaihtamaan ovat ketjut. Sähkömoottori kuluttaa ketjuja melkoisesti verrattuna "luomupyörään". Kertaalleen katkenneet ja huollossa vaihdettu venyneinä. Toinen kuluva kohde on jarrupalat. Ne tuntuvat kanssa kuluvan vaudikkaammin kuin luomu Konassa. Mutta yleisarvosanana antaisin pyörälle hinta-laatu suhteensa jopa 4/5. Näin kestävyyden ja huollon tarpeen suhteen. Itse olen tietenkin hölmöillyt maastossa ja rikkonut vaihtajan korvakkeita ja renkaita, kuluvia osiahan nekin ovat.

Nyt sitten löi vähän isompaa ongelmaa peliin. RAWin akku sanoi työsopimusta irti. Näin ainakin analysoimme pyöräkorjaajan kanssa tilannetta. Akku kyllä ottaa virtaa vastaan latauksessa ja pitääkin sitä itsellään ihan normaalisti. Mutta kun akusta ajaessa otetaan tehoja irti, tehoasetuksilla 3-4-5, niin akku tyhjenee hetkessä ja avustus sammuu. Hetken levättyään akku nostaa itsensä ylös uudelleen tosin mittarin mukaan virtaa ei enää ole niin paljon kuin ennen tyhjenemistä. Onko joku kenno rikki? Tai oikosulussa? Pienillä tehoilla akulla pystyy vielä ajamaan, mutta tilanne huononee hetki hetkeltä.

Aikaisemmin akulla on pystynyt ajamaan helposti 60-80 km kantamalla, säästeliäästi kun ajaa niin jopa 100 km. 30-40 km normaalilla maastolenkillä tehoilla 2 50%, 3 30% ja 4-5 20% noin arvoja, akun kulutus on ollut noin 50-60%. Nyt ei enää vastaaviin lukuihin päästä. Pyörän tietokone on melko surkea, siitä on vaikea ottaa tietoja ulos, eli yllä oleva on mutu-tietoa. Tarkkoja speksejä akun lataussykleistä ei ole saatavilla, mutta laskennallisesti akku on ladattu ainakin 125 kertaa (5000 km/40 km {arvioitu keskimääräinen ajomäärä}). Melko vähän mielestäni. Tosin akku on ollut ennen omaa käyttöäni varastossa seisomassa ainakin ½ vuotta, ehkä jopa 8-9 kuukautta. Mitä tämä säilytys on tehnyt akun varauskyvylle? Ja akkuhan on Kiinan ihme eli Bafang keskimoottorin mukana tullut paketti, Hailong type 4 pin. Speksien mukaan Panasonicin kennoilla tehty, varmuuttahan tästä ei ole.

Edessä oli siis uuden akun hankkiminen. Vaihtoehtona olisi ehkä ollut vanhan uudelleen kennottaminen, mutta sitä ei tosissaan ruvettu miettimään. Uuden akun pohjassa on tiedot 46.8 V 14 Ah Li-ion Battery/655.2 Wh Sanyon lennoilla. Kiva nähdä mihin näillä spekseillä päästään. Uusi akku tilattiin Verkkokauppa.comista mistä pyöräkin on aikoinaan hommattu. Tuli päivässä Helsingin varastolta tänne Tampereelle.

Ensi lataaminen kotona, sitten akku kiinni pyörään ja ajoon. Mielenkiinnolla odotan tulevaisuutta.

Maastopyöräilyä: Hämeenkangas - 3 lähdettä

Katso koko näytöllä

Kevät polkaisut Hämeenkankaan kangasmaastossa sähköläskillä. Kolme lähdettä kierroksessa, lähtöpaikkana Jämin lentopaikka ja siitä vastapäivään polkien liikkeelle. Taukopaikka miltei puolessa välissä Ruskalaavulla.

Lat 61° 46.7
Lon 22° 43.0
Lämpö 14,0 °C
Paine 1020 mbar
Matka 36,22 km
Nousua 270 m

Tämän jäljen löysin jälki.fi palvelusta, ja siirsin sen suoraan Garmin Oregon 600 käsigepsiin. Sitä seurailemalla onnistuin muutamaa pikku koukkausta lukuunottamatta seurailemaan. Lentokentän länsipuolella tuli muutama koukkaus, kun varusmiehet olivat majoittuneet telttoineen ja vaunuineen  reitille. Mutta tästä selvittyä löysin takaisin reitille nopeasti. Alkumatkasta reitti oli hienosti merkitty maastoon paaluin ja niissä olevin sinisin merkein. Kiitos kaunis reitin ylläpitäjille siittä. Vaikka kangasmaastossa oltiinkin ja edelliseltä Hämeenkankaan maastopöyräilyreissulta muistikuvissa oli tasaista paanaa, oli reitti leveää mutta kohtuu juurakkoista ja aina välillä pehmeää "panssariuraa". Mutta hyvinhän se läskin rengas näissä olosuhteissa kulki. Ja kyllähän varusmiehet ja sotilaat ovat täällä Hämeenkankaalla ajelleet vaunuilla ja muilla vehkeillään, välillä urilla ja urien vieressä oli melkoisia möyrimisjälkiä, niin telaketjua kuin rengasta. Mutta ei haitannut maasto pyöräilijää, päinvastoin hauskuusfaktori nousi.

Hämeenkangasta

Hämeenkangasta

Hämeenkangasta

Ladatulla reitillä oli Kuninkaanlähteen läheisyydessä päättämiä pikku lenkkejä, jotka ehkä voisi oikaista ja seurata merkittyä uraa. Tosin  näillä lenkeillä pääsi hieman kapeammillekin, oikeille, poluille. Ja reitti kiersi karavaanarialueen läpi, jonka jättäisin itse pois. Itse Kuninkaanlähtee löytyminen oli hieman hakusessa mutta aikansa pyörittyä sinnekkin löydettiin.

Kuninkaanlähde

Kuninkaanlähde

Taukopaikka tosiaan oli Ruskalaavulla, miltei tarkalleen puolessa välissä reittiä. Mukavassa auringonpaisteessa kelpasi hörppiä kahvia ja nautti possumunkista. Aika köykäsillä eväillä oltiin liikenteessä, mutta niillä pärjättiin. Oli aivan tietoinen valinta jättää ruoanlaittovehkeet pois matkasta ja mennä kevyesti. Pekonileipää nyt kuitenkin oli mukana. Tauolta suunnattiinkiin takaisin kohti Jämin lentopaikkaa, tasaista nousua pitkin hiihtolatujen pohjia. Jämiltä jatkettiinkin itäpuolelle kohti Uhrilähdettä ja Kylmänmyllynlähdettä. Ensin korkeimman kohdan yli ja sitten alamäkeä kohti lähteitä.

Kylmämyllynlähde

Uhrilähde

Uhrilähde

Tälläistä polkemista tällä kertaa. Joskus toiste sitten taas joitain muuta. Kaikki reissulta otetut kuvat on tuttuun tapaan nähtävillä Flickr albumissa Hämeenkangas.

Sähköläski GZR RAW

Pakkasta 9 astetta ja monta tuntia jatkunut reilu lumisade tekivät otolliset olosuhteet ensimmäiselle testille uudella sähköläskillä. Ihan umpimetsään ei vielä antanut luonto periksi mennä, mutta kyllä näillä umpeen sataneilla kuntopoluilla ja auraamattomilla kävelyteilläkin sai esimakua pyörän tehoista ja kyvyistä.

Lunta oli maassa satamalla ja tuulenpuhaltamina kinoksina 5-30 senttiä. Mutta mukavasti 4,8" rengas aurasi itselleen väylää. Sähkömoottorin apuja tuli tottakai käytettyä pääsääntöisesti tehoja 3-4. Mutta suurimmissa aurakasoissa jopa 5:sta. Polkemisen ja ajamisen joutuu kuitenkin opettelemaan uudestaa, sen verran erilaiselta ajaminen tuntui. Runttaamalla ei oikeen päässyt mihinkään, tuntui että avustus jäi jälkeen tai hukkui kun oikeen kunnolla pisti menemään. Mutta rauhallisella ja tasaisella tahdilla avustus toimi ja ajaminen oli hauskaa.

Sen verran tähän väliin on kommentoitava, että kyllä tuolla reilun 10 km testilenkillä tuli ajajalle hiki. Vaikka jonkinlaista taustaa pyöräilystä viime vuosilta onkin. Tosi ajoin sellaisessa umpihangessa ja kinoksessa, että perus 27.5" Kona Explosifilla ei olisi tullut mieleenkään ajaa, ei ainakaan sellaisella vauhdilla ja intensiteetillä. Perusmaasturilla ei ajamisesta olisi varmaan tullut mitään, tunkkaamista ja lipsumista. Tästä on hyvä jatkaa sähköläskin kanssa yhteistä matkaa. Vaikkakin se tulee olemaan suuremmalti osin työmatkapyöräilyä.