Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenluonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenluonto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, elokuuta 05, 2020

Patikointia: Katinkankanjoni

Katso koko näytöllä

Lat 62° 14.4
Lon 22° 19.4
Lämpö 20 °C
Matka 2,61
Aika 1 h 09 min
Nousu 73 m

Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluu Katinkankanjoni niminen paikka, hieman varsinaisen alueen pohjoispuolella. Siellä kiertää reilu 2,5 km pituinen ympyräreitti kanjonin reunoja pitkin. Nähtävän arvoinen paikka, ja poikkea etelä-pohjanmaan maisemista melkoisesti. Kanjonin pohjalla virtaa puro, jossa jopa näin kesäaikana on mukavasti vettä. Kuinka paljon sitä onkaan keväällä, sulamisvesien aikana?

Reitti on hyvin merkattu, mutta välillä kovin kapea ja juurikkoinen, sekä sateella varmasti mutainen. Hankaluuden muodostaa suuret korkeuserot, pahimpiin paikkoihin on laitettu köysikaiteet, jotka helpottavat sekä mäkien ylösnousissa että alatuloissa.

Alla kuvakollaasissa muutama valokuva, lisää ja isompia tuttuun tapaan www.flickr.com/peepet tai www.facebook.com/nurkkausphotos.

Katinkankanjoni 5.8.2020

tiistaina, lokakuuta 29, 2019

Patikointia: Ritajärvi

Kauniissa auringonpaisteisessa arkipäivässä tuli kierrettyä Sastamalassa Ritajärven luonnonsuojelualueella pari järveä. Nollan tietämissä viihtynyt lämpötila oli jo pikkasen jäädyttänyt järviä ja saanut osan kasveista huurtumaan. Tänä tiistaina kierrettiin vain kaksi järveä näistä kolmesta, Valkeajärvi ja Alinen Ritajärvi. Polut olivat niinkuin edelliselläkin kerralla minun makuuni. Tosin Alinen Ritajärven rantaan oli rakennettu ja rakentumassa lisää puista kulkuväylää pahimpiin kivikkoihin. Mutta muuten kapeaa ja hieman vaikea kulkuistakin metsäpolkua oli taas tarjolla. Ja maisemat kohdallaan.

Aivan yksin ei tarvinnut kiertää, oman seurueen lisäksi järviä oli kiertämässä pari muutakin porukkaa. Mutta mitään ruuhkaa ei poluilla ollut. Tosin muutama negatiivinen kokemus tuli vastaan. Lupasin muulle retkiseurueelle tietyissä paikoissa makkaranpaistot ja tauot. Olin ajatellut ja suunnitellut tietyt pätkät käveltäväksi niin, että kaikilla olisi mahdollisuus suoriutua. Mennä pikkaisen oman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta ei mahdottomasti. Ja yhteistyöllä päästäisiin maaliin. No ensimmäisellä suunnitellulla taukopaikalla ei ollutkaan polttopuita. No sehän on ihan normaalia, että polttopuut loppuvat, mutta patikkaseurueella tuli muutamia kauhun huokauksia ja pettymyksiä. Tämä nuotiopaikka sijaitsi Alinen Ritajärven itärannalla näköalakukkulan alapuolella. Todella komealla paikalla. Seuraava nuotiopaikka oli sitten tarjolla Alinen Ritajärven pohjoisrannalla ennen Louhen mökkiä. Ei sielläkään polttopuita ollut, mutta paikalta juuri lähtevä pariskunta oli saanut tulet aikaiseksi risuista, joista riitti meillekkin pieni hiillos makkaran lämmittämiseen.

Tämä puiden loppuminen on surullinen juttu. Voi olla että retki menee pilalle tällaisen pikkujutun takia. Vaikka pitäähän siihen valmistautua. Puut maksavat ja niiden kuljettaminen nuotiopaikoille vaatii työ joiltakin. Onhan meillä retkeilijöilläkin osuutemme puiden loppumiseen? Poltamme puita surutta kun niitä ei tarvi kantaa itse. Pitäisikö ajatella säästeliäämmin ja polttaa vain tarpeeseen? Itse ainakin lähden tavoittelemaan tällaista ajattelumallia seuraavilla retkilläni.

Onneksi Valkeajärven pohjoisrannalta löytyvältä laavulta löytyi polttopuita ja saimme nuotion aikaan, kahvit kiehumaan ja kunnon päätös tällä retkelle. Ensikertalaisellekin taisi jäädä kuitenkin positiivinen ajatus tällaisistä pikku patikointiretkistä. Itse ainakin tulen uudelleen Ritajärvelle. Ehkä jopa ensitalvena lumikengillä kiertämään järviä?

Alla kuvakollaasi patikoinnin saaliista Olympus TG-5 pokkariin. Isompia kuvia enemmän löytyy www.flickr.com/peepet tai www.facebook.com/nurkkausphotos tai kuvat.nurkkaus.net ➧ Luontoa ➧ Ritajärven luonnonsuojelualue.

Ritajärven luonnonsuojelualue, Sastamala 29.10.2019