Kintulammi videolla

Viime viikon patikoinnista Kintulammella jäi kameran kennolle vähän liikkuvaa kuvaakin. Alla tuotosta Youtubeen jaettuna. Pistäkää blogi kirjanmerkkeihin, niin pääsette helposti takaisin lukemaan kirjoituksia. Ja saa Youtube kanavankin tilata, niin saatte ilmoituksen kun uusia videoita ilmestyy.

Patikointi: Kintulammi

Katso koko näytöllä

Talvinen joulukuun aamu, ennen auringonnousua autoon ja mukavassa -6 °C pakkasessa kohti Kintulammen retkeily- ja luonnonsuojelualuetta. Muutamaan vuoteen täällä ei oltukaan poikkeiltu, ja nyt oltiin menossa talven ensimmäisten kunnon lumisateiden jälkeen katsomaan miltä talveen valmistautuva Kintulammi näyttää. Hieman mietitytti teiden kunto p-alueille. Auton nokka suunnattiin kohti P2 eli Kintulammin majan läheisyyteen. Vaikka Pulesjärventieltä käännyttäessä käsi jo hapuili Dusterin nelivetolukkoa, oli pelko tien huonosto kunnosta aiheeton. Hiekkatie oli aurattu edellisenpäivän ja yön lumisateista hyvin, parkkiin pääsi aivan kuin kesäkelillä olisi ajellut.

Koira autosta ja reppu selkään. Polkuja lähdettiin kiertämään myötäpäivään niin että Kintulammen parkkipaikalta lähdettiin kulkemaan kohti Kintulammen länsireunaa ja sitä kautta Kaulamoisen rantaan. Ei sentään joutunut aivan umpihangessa näillä poluilla kulkemaan, joku oli astellut samaa reitti eilisen lumisateen jälkeen. Lumessa oli selkeät jäljet, tosin hieman lumen peitossa. Onneksi reitit on melko hyvin merkattu maalimerkeillä ja risteyksissä on selkeät viitoitukset. Eksymisen vaara saatiin näin pienennettyä. Ala-Kaulamoisen nuotiopaikalla nautittiin aamupalaleivät ja kahvit. Tuli varten oli liiteri täynnä puita, mutta tällä kertaa tulistelu jäi väliin. Mutta muutama kuva tuli napsittua sekä maantasalta että taivaalta. 

Kaulamoinen taivaalta

Retkikaveri Selma bokseri Kaulamoisen rannalla

Matka jatkui lumisilla poluilla kohti Kaukaloistenkallion laavua ja makkaran paistoa. Tälläkin laavulla oli liiteri täynnä puita ja niistä raaskin yhden halon pieniksi pilkkoa ja makkaraa paistaa. Aikaisemmilta retkiltäni oppineena repussa kulki kuiva koivuhalko pieneksi silputtuna ja pala tuohta. Nuotion sytyttäminen oli "helppo nakki" kun siihen oli valmistautunut. Aikaa sai hyvin kulutettua Kabanossin ja ruokajuoman kanssa, tälläkertaa alkoholiton Lasso olut, ja nuotiolla istuskelun kanssa. Ja tulihan siinä sivussa vähän droneakin lennätettyä ja videokuvaa taltioidessa. Tarkoitus olisi tältäkin pikku patikalta jotain videokuvaa saada aikaiseksi.

Drone taivaalle sillävälin kun hiillos valmisuu nuotioon.

Matka jatkui kohti Kirkkokiveä ja siellä olevaa laavua. Nyt ei enää ollut jalanjälkiä joita poluilla seurailla, mutta muutaman pikku koukkausen kautta polku löytyi hienosti ja seuraaville kulkijoille on reittiä mitä seurata. Kirkkokiven laavulla olikin nuotiohiillos valmiina ja ensimmäiset kanssakulkijat tälle päivälle tuli nähtyä. Lennosta vaihto ja laavulle istumaan ja nauttimaan kahvia ja korvapuustia.

Kirkkokiven laavulta olikin sitten edessä viimeinen pätkä kohti parkkipaikkaa. Ajattelin oikaista Vatulan Luonnonsuojelualueen läpi, mennessäni kohti Kintulammea. Vaikka hetken pääsi muiden jalanjäljissä kulkemaan, oli polku Vatulan läpi taas aivan koskemattoman lumen peitossa. Onneksi lunta ei ollut kuin nimeksi, juuri ja juuri jalkaterä peittyi eikä edes jokapaikassa niinkään paljon. Hienoa kulkemista. 

Niin sitä tuli kuljettua sellaset 10 km lumisessa Kintulammissa. Eihän siellä varsinaisesti mitään nähtävää näin talvella ole, mutta kuitenkin. Järvet ovat jäässä ja lumi peittää maan, mutta jonkin tässä Suomen luonnossa vaan on. Oli sää mikä tahansa tai vuodenaika mikä vaan, niin tänne on päästävä ja fiilikset ovat aina sanoin kuvaamattomia. Tässä postauksessa muutama tunnelma kuva matkanvarrelta. Muutama kuva lisää löytyy flickrin Kintulammi -albumissa.

Koripalloa: RaPy - Pyrintö Akatemia B (M1DB)

Raholan Pyrkivä palasi voittojen tielle paikallismatsissa Pyrintö Akatemia B:tä vastaan. Tesoman palloiluhallille pelattuun otteluun olisin odottanut hieman enemmän katsojia, ovathan molemmat joukkueet täynnä nuoria ja innostuneita pelaajapolkunsa alussa olevia taistelijoita. Vaikkakin mitään ihmeellistä ei kentällä nähty. RaPy meni menojaan heti ylösheitosta ja isommalla, vahvemmalla ja ennenkaikkea täydellä rosterillaan pääsi nuijimaan nuorta ja vajaata Pyrinnön rosteria oikeen isännän kädellä. Varsinkin ensimmäinen puoliaika oli RaPyltä kohtuullista pelaamista. Toisella puoliajalla pakka hajosi ja vaikka peli muuttui välistä jopa kehnoksi taisi rutiini riittää voittoon asti. 

Pari asiaa pisti silmään. Pyrinnön rosteri, vain 8 pelaajaa mukana vaikka rosterissa on ollut neljättäkymmenttä pelaajaa kevään aikana. Eikö jostain olisi löytynyt vielä 4 pelaajaa mukaan täyteen rosteriin? Ja tuomarimäärä. Tässä syksyn aikana seurannut divisioona B:n pelejä ja tullut siihen tulokseen, että niitä ei vain enää voi peleta kahden tuomarin järjestelmällä. Sen verran nopeata ja kontaktirikasta, kovaa peliä että kolmas tuomari olisi paikallaan. Tosin tämä lisää kustannuksia jonkin verran, muttai päästäisiinkö sillä pelillisesti parempaan tulokseen?

Sen suuremmitta sanoitta pääasiaan, eli alla kuvakollaasi ottelukuvista. Ja tuttuun tapaan enemmän ja isompia kuvia facessa tai flickrissä.

RaPy - Pyrintö Akatemia B, Tesoman palloiluhalli 27.11.2022

Patikointi: Laipanmaa

Marraskuun lopulla pikkupakkanen oli jo viikon verran pitänyt Pirkanmaata otteessaan ja luntakin oli tullut nimeksi maahan asti. Ei tosin niin paljon, että patikoinnit Pirkanmaan viimeisellä erämaa-alueella Laipanmaassa olisi mahdoton suoritus. Auto parkkiin jo tutuksi tulleeksi Rajalan kämpälle, ja siitä 14 km reippailulle. 

Matka kulki tuttuja polkuja pitkin kohti Iso-Laippa järveä, siellä olevaa tulipaikkaa. Myöhäistä aamupalaa teki mieli, vaikka jokainen olikin ravinnut itsensä jo kotona. Tulipaikka oli kyllä melkoinen pettymys, vaikka kartalle olikin merkitty. Kivinen nuotiorinki, muttei puita eikä minkäänlaisia penkkejä. Oli kyllä hyvä että aikaisemmilla reissuillani olen tämän paikan ohittanut. Ja niin aion tehdä tulevaisuudessakin. Onneksi oli sovittu tälle stopille termarieväät.

Matka jatkui kohti puolenvälin krouvia eli Pihtilammen laavua. Ja siellä odottavia eväsruokia. Kokkailtiin trangialla ja kaasukeittimellä mettähamppareita. Eli ihan normeja hampurilaisia. Jauheliha paistetaan pannulla ja sämpylät lämmitetään nuotiolla. Väliin cheddaria ja coleslaw salaattia. Helppoa ja herkullista. Kyytipojaksi Kozel lageria ja jälkiruoaksi pannukahvia ja pullaa. Tähän taukoon saikin kulutettua ihan kivasti aikaa. Mutta mikäs alkutalven metsässä nuotiolla istuskellessa on? 

Laavulta eteenpäin maasto muuttuukin mäkiseksi ja polku mutkittelee ylös alas, välillä aika jyrkästikin ja aika pitkiä matkoja. Hienoja, mutta kesältä muuttuneita maisemia. Nämä vähän kuljetut polut ovat kyllä parhaita tässä Tampereen lähiympäristössä. Varsinkin näin arkena sai olla aivan rauhassa. Vaikka kyllä muiden kulkijoiden jälkiäkin näkyi.

Tällä patikalla keskityin ehkä normaalia enemmän videokuvaamiseen, Insta360 OneR kameralla. Sen tuotos näkyvillä youtubessa ja valokuvat flickrissä. Ja tässä alla...

Ruokojärvi saanut ohuen ja osittaisen jääpeitteen

Iso-Laippa vielä avoin, oksat vasta jäässä

Pihtilampikin saanut ohuen jääpeitteen

Hampurilaispihvit käristyy kaasukeittimellä

Kozel ja hamppari, hyvältä maistuu nuotiolla

Jäätynyt Pihtilampi ylhäältä

Pihtilammen rakennukset ylhäältä

Nokipannukahvit tuloillaan

Iso Hirvijärvi, Soukkionlahti

Iso Hirvijärvi, Soukkionlahti

Koripalloa: RaPy - PeU Basket (M1DB)

Muutaman viikon tauon jälkeen Miesten Divisoona B jatkui Tesoman palloiluhallissa, kun Raholan Pyrkivä kohtasi vieraansa Varsinais-Suomesta, vastaan asettui Peu Basket Perniöstä. Joukkueet ovat kohdanneet lukemattomia kertoja tänäkin aikana kun olen näitä korismatseja ollut kuvaamassa. Ja jälleen yritin ikuistaa kentän laidalta parhaita paloja valokuvien muodossa jälkipolville nähtäväksi. 

Kahden kameran taktiikalla mentiin eteenpäin, vaikkakin suurin osa kuvista tuli napsittua tuolla EOS M50 mk II ja Sigma 17-50 yhdistelmällä.

Tässä alla kuvakollaasi muutamasta satunnaisesti kuvasta. Enemmän kuvia löytyy tuttuun tapaan flickrin koripallo-albumista tai facebookista NurkkausPhotosin sivuilta.

RaPy - PeU Basket, Tesoman palloiluhalli 30.10.2022

Maastopyöräilyä Julkujärvellä

Käytiin taannoin poikain kanssa vähän ulkoiluttamassa läskejä. Pitkin poikin helppoja polkuja Länsi-Tampereen ja Ylöjärven kangasmaastossa. Insta360 OneR kiinni kypärään ja siitä kasattiin sitten pätkiä yhteen. Kökköö menoo mutta tulipa poljettua. Ja mikä tärkeintä päästiin pitään kunnon tauko virvokkeinen

Koripalloa: RaPy vs JyWe (M1DB)

Koripallokausi aloitettiin jo elokuun lopulla katsomon puolella, kun maaottelua pelattiin Tampereella Nokia Arenalla. Ja tunnelman hakemista jatkettiin Prahan O2 Arenalla EM-kisojen tiimoilla. Nyt sitten päästiin kentän laidalle kameran kanssa kun Miesten Divisioona B saatiin käyntiin Tesoman palloiluhallilla.

Kovin uudistunut kotijoukkue Raholan Pyrkivä kohtasi vieraita Jyväskylästä kun vastaan asteli Jyväskylän Weikot. Tuttu paikka ja tutut kamerat, ei  muuta kun suljin laulamaan. Edellisiltä kausilta totuttuun tapaan tossa alla kuvakollaasi ja enempi kuvia joko facessa NurkkausPhotos sivuilla tai Flickrin koripallo-albumissa (ottelukuvat siellä sivun alalaidassa). 

Raholan Pyrkivä vs Jyväskylän Weikot, Tesoman palloiluhalli 9.10.2022

Praha videolla

Taannoiselta Prahan reissulta kertyi kokemusten ja valokuvien lisäksi liikkuvaa kuvaa muistikortille. Ja nyt jo sain karsittua jonkilaisen videonpätkän kasaan klipeistä. Sen suuremmitta sanoitta, video tossa alla. Ja tietenkin YouTube kanavallani.

Puurijärven ja Isosuon Kansallispuisto videolla

 Puurijärven ja Isosuon Kansallispuisto videolla. Kuvattu Insta OneR actionkameralla ja DJI Mavic Mini dronella syyskuun patikoinnin yhteydessä.

Pyynikin Ajot 2022: video

Ny olis sittev valamiina toi vireo Pyynikin Ajoista. Eli vuoden 2022 Pyynikin Ajojen tapahtumasta jäi pikkasen liikkuvaa kuvaa muistikortille, ja nyt on vihdoin ja viimein saatu raapastua jotain kasaan. Insta360 OneR ja Canon EOSM50 MkII sekä Tamron 18-270 yhdistelmä tallensivat ohiajavia prätkiä jonka jälkeen Shotcut koosti niistä videopätkää.

Nähtävänä tossa alla tai YouTubessa.

Patikointi: Puurijärven-Isosuon kansallispuisto

Syyskuun lopun pakkasyön jälkeen suunnattiin Varsinais-Suomeen, Puurijärven-Isosuon kansallispuistoon. Aamusta kun lähtee niin voi ehtiä näkemään auringon nousun sumun seasta. No nyt ei ihan ehditty poluille aivan auringon nousun aikaan eikä sumukaan peittänyt suota. Paikka paikoin sumua kyllä oli reilusti, oikeen hernerokkasumua. Kyllähän suolla ja joen päällä oli sumua, mutta pahasti polulta sivussa.

Puurijärven-Isosuon kansallispuisto oli uusi tuttavuus patikoinnin suhteen. Useasti ohi ajaneena ja paikan ponganneena, sain vasta nyt aikaiseksi käydä paikan päällä. Etukäteistutustumisella luontoon.fi sivuilla hieman arvelutti reittien pituus, esitteissä kun ei näkynyt kun lyhyt kierros suolla. Mutta eipä hätiä mitiä, jo kuulopuheissa tuli ennakkotieto pidemmästäkin reitistä. Ja paikan päällä reiteille tuli vahvistus. 

Auto parkkiin Isosuon pysäköintialueelle ja suoraan pitkoksille muuttolintujen kaakatuksen ja vaakkunan säestämänä. Lähdin kiertämään reittiä myötäpäivään. Pitkoksia kulkiessa reitti mutkitteli suota pitkin, ympärillä kitukasvuisia mäntyjä mutta vielä ei maaruskaa paljon näkynyt. Tosin osa heinistä ja maakasveista oli hennon riitteen ja kuuran peittämiä. Ensimmäisenä vastaan tuli lintutorni, jonne kiipeämällä sai hieman näkymää ympäröivästä suosta. Lintutornin jälkeen vastaan tulee pisto turvesuulille. Näitä pitkoksia jatkamalla pääsee Ala-Kauvatsajoen laavulle ja tulistelupaikalle. Nimensä mukaisesti joen varressa.

Tulipaikalta pääsee takaisin joko kulkemalla samaa jälkeä takaisin pitkin pitkospuita suon läpi, tai kulkemalla hiekkatietä kohti Mutilahden lintutornia. Hiekkatie kulkee lähempänä jokea. Itse kuljin takaisin samaa jälkeä pitkoksia pitkin. Turvesuulilta ei ole pitkä matka seuraavalle pistolle, joka vie samalle Mutilahden lintutornille, jonne pääsee hiekkatietäkin pitkin. Lintutornin lisäksi täällä on pohjapato, jolla säädellään Puurijärven vedenkorkeutta. Joskus, matalan veden aikana, tästä on päässyt kuulemma kävelemällä yli. Nyt kyllä vesi virtasi niin että kengät kastuvat.

Kaiken kaikkiaan vajaa 7 km polkua on miltei täysin pitkostettu. Ja tasaista, ainoa nousu ja lasku tulee lintutorniin kiipeämisestä. Pitkokset ovat hyvässä kunnossa, tosin kapeat. Laavu oli hyvässä kunnossa ja puitakin löytyi. Erityistä nähtävää täältä ei löydy, suoluontoa, lintutornit ja pohjapato.

Ttuttuun tapaan kamera kulki mukana. Alla valokuvia maasta ja ilmasta, lisää kuvia Flickrin Puurijärvi-Isosuo -albumissa.

Pyynikin Ajot 2022

Moottoripyörän Satulasta -blogin puolella on pikku postaus valokuvineen vuoden 2022 Pyynikin Ajojen näytösajoista. Löydät kirjoituksen tämän linkin takaa. Valokuvat tapahtumasta löytyvät Flickrin Pyynikin Ajot 2022 -albumista.

Pyynikin Ajot 2022, Pyynikin katuradalla Tampereella.

Frankfurt, syyskuu 2022

Lufthansa lennätti meitä Prahaan ja takaisin Frankfurtin kautta syyskuun alussa. Menomatka sujui nopealla vaihdolla, mutta paluumatkalle Lufthansa muutti lentoja niin että Frankfurtissa jäi reilu 6 tuntia aikaa lentojen välille. Miksi näin? Varmaankin siksi että lentoyhtiö voi niin tehdä. Syystä tai toisesta. No onneksi Frankfurt am Mainin lentoasemalta pääsee junalla muutamassa kymmenessä minuutissa päärautatieasemalle, eikä menopaluukaan maksa kuin reilun 10 €, päätettiin käydä nopeasti tutustumassa rautatieaseman ympäristöön ja vähän ruokailemassa. 

Virhe sinänsä, sillä rautatieaseman ympäristö oli varmaan epäsiistein ja ahdistavin paikka koko kaupungista. Huumehuruhippien ja muun epäsosiaalisen roskasakin täyttämä, roskia täynnä oleva rakennustyömaa. Luulin että Saksa on siisti maa, toivottavasti tämä oli poikkeus joka vahvisti säännön. Pari korttelia eteenpäin niin hieman siisteni. Mutta edes Prahassa ei näkynyt mitään tuollaista.

Frankfurtissa katseltiin kaupunkinäkymät Main Towerin huipulta. 55 kerrosta ja 200 metriä korkeutta. Hissillä nopeasti ja hiljaisesti ylös ja ulos näköalatasanteelle katsomaan kaupunkia.

Kameran kennolle tarttui muutama muukin valokuva. Kaikki kuvat pääset katsomaan Flickrin Frankfurt-albumista.

Praha, syyskuu. Osa 6: Karlstejn linna

Koska koripallopeleissä oli yksi välipäivä, eli meille jäi kokonainen päivä aikaa tutkia Prahaa ilman aikatauluja, päätettiin lähetä vähän kauemmaksi. Prahan päärautatie-asemalta hypättiin paikallisjunaan ja matkustettiin n 40 minuuttia lounaaseen Karlstejnin kylään ja siellä olevalle keskiaikaiselle linnalle. Rautatieasemalta oli noin 2 km kävely lievään ylämäkeen kylän halki että pääsi ylös linnalle. 

Reissulta tarttui melkoinen määrä valokuvia kennoille. Pääset katsomaan niitä helpoiten Flickrin Praha -albumista.