Syyskesän patikoinnit pohjois-suomessa saatiin vihdoin ja viimein liikkuvaksi kuvaksi.
Aurinkoisina syyskesän päivinä suuntasimme patikointiretkille Kuusamon ja Rukan upeisiin maisemiin. Näillä pienillä retkillä pääsimme nauttimaan luonnon rauhasta, komeista maisemista ja syksyä kohti vaihtuvasta luonnosta.
Matkan varrelle osui useita upeita kohteita:
🥾 Riisitunturi – tunturimaisemia ja avaria näkymiä
⛰️ Konttainen – nousua ja hienoja maisemia vaaran laelta
Retkillä mukana kulkivat myös tutut reissubokserit. Kokeneempaa retkeilijäkaartia edusti jo monilla matkoilla mukana ollut veteraani Selma, kun taas ensimmäisiä askeleitaan retkeilyn maailmassa otti vasta-alkaja Nelson.
Vielä näin viimeiseksi pikku patikointi Konttaiselle. Lyhyt, mutta Nousu metrejä kerryttävä ympyrälenkki aivan Rukan läheisyydessä. Tällä reitillä ei tasaista kohtaa montaa metriä tarvi tallustella. Mennään ylös ja tullaan alas. Ja siinä välissä nautitaan huipun näkymistä.
Tuonne huipulle
Vasemman puoleinen huippu on Konttainen, nähtynä Rukan korkeuksista
Nousu tekee tästä reitistä haastavan, ja polulla olevat kivet sekä juuret. Muttei tämä mikään mahdoton ole. Huipulla ei ole tulipaikkaa, mutta muutama taukopöytä ja -penkki sieltä löytyy. Ja tottakai mahtavat näkymät.
Taas räpsittiin kuvia sekä Samsung Galaxy S26 ultra kännyllä, että Insta360 OneR ja X4 kameroilla.
Pohjoisen seikkailut jatkuivat rauhallisilla pikku patikoinneilla jokien varrella. Kameran kanssa kulkien ja pentukoiraa toteuttaen tulevaisuuteen ja vanhuskoiralle seikkailujen mahdollistaminen. Siis rauhallisesti ja kohtuu matkoilla. Oulangan kansallispuistossa kuljettiin ensin Oulankajoen vartta Kiutakönkäälle katsomaan kuohuja, ja päivää jatkettiin Kitkajoen varrella kulkemalla Myllykoskelle ja Jyrävälle.
Kaikissa paikoissa vettä virtasi. Ei ehkä kevättulvien veroisesti, mutta kuitenkin. Jotain jäi toivottavasti kennollekkin. Koirat ainakin kulkivat mukavasti poluilla ylös alas, ja onnistui riippusillan ylityskin mallikkaasti.
Alla taas tuttu setti kuvia, kalustona Samsung Galaxy S26 ultra ja Insta360 OneR sekä X4 kamerat.
Pitkästä aikaa lapissa ja Posiolla. Tehtiin rauhalliseen tahtiin kierros Riisitunturin kansallispuistossa, Riisin rääpäsy. Eipä ole oikeen muuttuneet maisemat tässä reilussa kymmenessä vuodessa mitä on ollut taukoa. No parkkipaikka on reilusti isompi ja tie sinne kunnostettu. Vielä ei ollut maksullista pysäköintiä, mutta syyskuun alusta sitten. Ja osittain oli reittiä tunturiin kestävöitetty. Mutta vielä löytyi polulta märkiä kohtia sekä juurakkoa että kiviä.
Sää suosi kulkijoita, vaikka yö oli jo etelä miehelle kylmä 5 °C, niin päivällä aurinko lämmitti puolipilviseltä taivaalta niin, että shortseilla ja hupparilla pärjäsi oikeen mainiosti.
Väkeä oli näin loppukesän arkipäivänä melkoisesti liikkeellä, vähän jopa yllätti kulkijaa se ihmispaljous. Mutta hyvin poluille ja taukopaikoille mahduttiin. Samat maisemat ja kuvauksenkohteet tunturissa on, nyt vain ruska puuttui. Tuttuun tapaa napsittiin kuvia ja otettiin videota. Kuvat Samsung Galaxy S26 ultra kännykällä ja video Insta360 OneR ja X4 kameroilla.
FIVA World Event 2026 järjestettiin Tampereella teemalla "A Summer Tour Round Two Lakes". Kahden järven kierros Pirkanmaan maisemissa. Tiistain vesisateessa ajettiin Pyhäjärveä ympäri ja keskiviikon auringonpaisteessa kierrettiin Längelmävettä.
Videota tuli kuvattua ja videolta napsittua still-kuvia. Tiistaina olin n. 20 minuuttia lähdöstä Nokiantiellä Raholassa. Keskiviikkona olin lähdössä Frenckellin aukiolla. Kuvat nähtävänä Flickr albumissa ja video Youtubessa.
Tekoälyn näkemys muutamasta kuvasta muodostetusta julisteesta.
Kaiken tämän blogissa esiintyvän koriskuvauksen sivuun tuli lähdettyä ulkoilmasta nauttimaan tähän ihan lähiluontoon. Porintien varressa Nokialla on Alisenjärven tienoilla Ikävänmaan kierros. Pikkasen päälle 3 km luontoa siinä teiden ja asuinalueen puristuksessa. Riippuen siitä mihin suuntaan ympyräreitin kiertää, on joko lenkin alussa tai lopussa tulipaikka ja uimaranta. Itse kiersimme reitin myötäpäivään, joten tulipaikka jäi loppuun. Tosin se oli miehitetty melkoisella määrällä meluavia pikkulapsia ja kun ei makkaraakaan ollut tarkoitus grillata, nautimme kahvikupposen Alisenjärven rannalla.
Reitti itsessään on melko helppokulkuista polkua, tosin korkeuseroja ja sileitä kallioita on siellä täällä. Pitkospuut ja sillat ovat hyvässä kunnossa ja reittimerkinnätkin kohtuullisessa kuosissa. Eihän täällä eksyyn pääse, vaikkakin polkuja menee ristiin rastiin. Reitiltä voi kyllä harhautua. Kuntopolun ja hiihtoladun isompia pohjia risteilee alueella. Ihan mukava lähiluontoretkipaikka, sopii pituutensa, maastonsa ja luonto to say puolesta vähän pienemmillekkin lapsille.
Postauksen kaikki kuvat ja video on kuvattu Samsung Galaxy S22+ puhelimella ja DJI Osmo Mobile 6 gimbalilla, Open Camera apilla tai DJI Mimo apilla. Editoitu samaisella puhelimella joko DJI Mimo apilla tai Photo Editor apilla.
Lossimatkan takana Raaseporissa, Tammisaaren saaristossa, Skåldön saaressa sijaitsee Kopparön luontopolku. Vähän kuljettua polkua sisäsaaristossa kolmella saarella. Skåldön ja Långön yhdistää riippusilta ja Långön ja Stora Sandön yhdistää tavallinen pikkusilta. Polku kulkee välillä aivan rannalla ja välillä noustaan pikku nyppylöille. Paikoitellen polku kulkee mielenkiintoisissa notkelmissa, molemminpuolin kallioita. Rannalla viihtyvät lehdon kasvit ja sisemmällä saarissa kuljetaan mänty ja kuusi voittoisesa sekametsässä.
Ei aivan helppokulkuista polkua muuten kuin paikka paikoin. Polku muodostaa mukavan lenkin saaren ympäri ja osittain samaa polkua takaisin. Kopparön päässä voi myöskin kävellä pienen ympyrälenkin. Niinkuin kartasta näkyy.
Varsinaisia nähtävyyksiä polun varrella ei ole. Mitä nyt kokemuksena riippusilta, ja sen läheisyydessä kaksi hiidenkirnua. Tosin ne olivat täynnä vettä, niinkuin kalliossa olevat kuopat ovat, joten niistä ei oikeen erottanut syntymekanismia. Mutta polku itsessään käy mielestäni nähtävyytenä. Moninaista saaristoluontoa, ainakin näin sisämaassa asuvalle.
Kolme tulipaikaa löytyy, joista kaksi Stora Sandön saaresta. Molemmissa komea keittokatos puuhelloineen. Mutta ei polttopuu huoltoa tällä syksyisellä retkellä. Sandöedetin taukopaikkalla oli uimamahdollisuuskin, hieno hiekkarannan pätkä.
Alla muutama valokuva reissulta. Video kuvaakin on jossain vaiheessa tulossa.
Ensimmäinen todellinen kevät päivät hetkeen. Läskipyörät auton kyytiin, eväät reppuun ja kohti Kokemäkeä. Siellä kuulemma kulkee kangasmaastossa mielenkiintoinen janareitti, Hiipireitti. N. 15 km suuntaansa Kokemäeltä Harjavaltaan tai toisin päin, Pitkäjärveltä Hiitteenharjulle tai päinvastoin. Polkuja ja vähän leveämpikin ajouria risteilee alueella sinne tänne ja reilusti. Mitään gps jälkeä ei tällä kertaa otettu mukaan, vaan luotettiin "hyviin" opasteisiin alueella.
Pitkäjärven Vapaa-aikaeskuksella Kokemäellä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja kevät pukeutuneet polkijat vähensivät vaatetusta jo ennen kuin edes päästiin matkaan. Alku oli lupaava, heti asfaltti tien ylityksen jälkeen kangasmaastoon ja nopealle neulaspolulle. Olipas hyvä aloitus. Ensimmäinen laavu tuli vastaan melko puskista, ja 1,5 km ajon jälkeen. Eihän tähän vielä jäädä vaan painetaan eteenpäin. Kapeampaa ja leveempää hiekkapohja eteenpäin, välillä sinisiä reitti merkkejä etsien. Seuraava taukopaikka voisi olla Palojärven laavu. Siinä hetki arvottiin taukoa, mutta päätettiin kuitenkin jatkaa matkaa. Ajettiin sitten Järilänharjun majankin ohi ja päätettiin pitää tauko Kotalaavulla janareitti toisessa päässä Harjavallassa.
Kotalaavulla ei puita! Paista siinä sitten makkaraa. Ei kun takaisin päin, pikku ketunlenkki, kun kartan mukaan ihan kilometrin parin päässä on kota. Ei kotaa, ei taukoa! Muu ei auta kun polkasta Järilänharjun majalle. Maja ja liiteri lukossa, pihan nuotiopaikka täynnä männynoksia ja roskaa. Ei nuotiota ja makkaraa täälläkään! Palojärven laavu näytti jo mennessä mukavalta, siis sinne. Siellä oli puuvaja auki ja puita tarjolla. Pikku tulet, makkarat hiillokselle ja kunnon tauko. Helppoa kun onnistuu. Propsit taukopaikoista Kokemäelle.
Entäs ne polut ja reitit ja opasteet. Itse pidin Kokemäen puolen poluista enemmän, mutta ne muutamat mäet löytyvät Harjavallan päästä. Reitin suhteen saa olla tarkka. Nopeat polut houkuttavat pitämään vauhtia yllä ja välillä reitti merkit loistavat poissaolollaan. Tulee helposti ajettua harhaan, polkuja kun kangasmetsässä riittää. Niitä koluamalla saisi varmaan päivän tai pari kulumaan. Ja eiköhän jostain löydy rengas reitti jälkikin tälle alueelle. Jos jotain tekisin paremmin niin reitti merkkien lisäämistä ja reitti kylttejä lisää.
Mukana oli kamera sekä stillejä että videota varten. Valokuvia ja video alla.
.jpg)
