Niin se vaan sää suosi tänä vuonna Siilinkarikävelyä ja sen osanottajia. Yöpakkaset olivat pitäneet lumen jäänpäällä mukavan kovana kävellä. Ja aurinko pilkisti mukavasti pilvien välistä ja lämmitti kävelijöitä. Kävelijöitä Siilinkarille ja takaisin olikin menossa melkoisesti. Melkein voi sanoa että majakan luona oli ruuhkan poikasta. Makkaranmyynti pisteelle oli reilun sadan ihmisen jono siinä 13 aikoihin, ja väkeä tuli kokoajan lisää. Taisi olla onnistunut tapahtuma, näin monen vuoden tauon jälkeen. Tosin makkaran myyntipisteitä olisi voinut olla enemmän, ja lätyt ja muut tarjottavat myydä toisessa myyntikojussa kuin makkara ja mehu.
Ihmettelen vain itsekseni seikkaa mikä pisti silmään, kun koiran vetämän ahkion kanssa jäällä kuljin. Tapahtumaa jo mainostettiin ja markkinoitiin kävelytapahtumana Siilinkarille. Kerrottiin oikeen mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja missä kannattaa kävellä. Erikseen kerrottiin että luistelurata on vain luistelijoille. Niin mikä saa aikuisen ihmisen lähtemään hiihtämään sinne kävelijöiden joukkoon? Siis hiihtämään sitä samaa kävelyuraa pitkin mitä kulkevat lapset, aikuiset ja muut kulkijat. Jäätä on vieressä hehtaari tolkulla, mutta siellä ei voi hiihtää. Pitää kulkea niiden suksien kanssa kävelijöiden seassa. Näitä tälläisiä tapauksia oli muutama, pääsääntöisesti yli 50-vuotiaita miehiä, kulkiessani Tampellan rannasta Siilinkarille ja takaisin. Tottakai jäällä oli muitakin hiihtäjiä, mutta he hiihtivät nätisti hieman syrjemmällä kävelijöistä. Kävelijöitä aina parjataan mediassa ja muuallakin kun he uskaltavat kulkea hiihtoladun poikki tai sen läheisyydessä, mutta nyt osa hiihtäjistä näytti sen oikean karvansa. No onneksi yhteentörmäyksiltä vältyttiin, vaikka läheltä piti tilanteita oli.
Alla pari kuvaa otettuna Canon PowerShot D10 digipokkarilla.
Tapahtumasta jäi oikeen hyvä maku, ja innolla odottelen josko ensitalvena sää suosisi samanlaista tapahtumaa. Näihin kuviin ja tunnelmiin...
PS. Muutaman lisäkuvan löydät
täältä.