Sivut

maanantaina, lokakuuta 31, 2011

Viikon kuva vko 43

Syksyisessä harmaudessa ei oikein ole hirveästi kuvattavaa. Koirien kanssa kulkiessa tai maastopyöräillessä täytyy oikeen etsimällä etsiä kuvauskohteita luonnosta. Varsinkin kun ei oikeen ole ollut tapahtumiakaan tiedossa, missä olisi voinut toteuttaa valokuvausintoaan. Muutama kuva kuitenkin on jälleen kennolle tarttunut, ihan joka päiväisen koiralenkin varrelta.

Viikon ainoana aurinkoisena päivänä kuljin kuusivaltaisessa metsikössä päiväsaikaan. Ja vielä siihen vuorokauden aikaan, että kerkisin nauttia siistä auringonpaisteesta. Sen verran matalalla aurinko kuitenkin jo on, että kajastava valo muodostaa mielenkiintoisia valon ja varjon leikkejä puiden väliin.

"AURINKO PAISTAA SYKSYISESSÄ KUUSIMETSÄSSÄ". Tiistai 25.10.2011 klo 1153. Canon Powershot D10. ISO: 80, Valotusaika: 1/20 s, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2mm.

Aurinko paistaa syksyisessä kuusimetsässä.

Tampereen 46. valoviikkojen avajais ilotulitus video

Tampereen 46. valoviikkojen avajais ilotulituksen kuvia oli näytillä jo edellisessä postauksessa. Tässä on nyt siinä lupaileman video. HD laatua, kuvattu Canon Legria HFR17 videokameralla, monopodilta Tampereen Keskustorilta.


sunnuntaina, lokakuuta 30, 2011

Tampereen 46. valoviikkojen avajais ilotulitus

Tänään oli Tampereen Keskustorilla Tampereen 46. valoviikkojen avajaistilaisuus. Puheita, esityksiä ja ilotulitus, ja tietenkin valoviikkojen valojen ensisytytys tälle vuodelle. Totta kai piti mennä perheen kanssa katsomaan ilotulitusta ja mahdollisuuksien mukaan ottamaan muutama valokuva ja videokuvaa. Oli melko hyvä ilotulitus, kestoltaan reilu 5 min, ja sopivasti korkeutta. Ei menneet raketit melko matalalla olevien pilvien taakse räjähtelemään.

Videokuvaa sai kuvattua ihan kohtuullisesti. Canon Legria HFR17 kameralla ja monopodilla. Kameran kanssa kävin vähän köpelösti. Vaikka olin pari päivää aikaisemmin ladannut akun, oli kamera ilmeisesti ollut takin taskussa päällä ja akku kulunut tyhjiin. Nyt ei sitten ole valokuvia näytillä valoviikkojen valokuvioista, pelkästään ilotulituksesta. Nekin kuvat on kaapattu videokuvasta, mutta menettelevät. Ja videokin on saatavilla Youtubessa.

Tässä kuitenkin alkuun muutama valokuva ilotulituksesta. Lisää galleriassa.











torstaina, lokakuuta 27, 2011

nurkkaus.net Testaa: Sonia Close Up -lähilinssisetti

Tuli tilattua Digitarvike.fi:stä itselle köyhän miehen lähikuvaus välineistöä. Eli lähilinssipaketti, jossa on +1, +2, +4 ja +10 suurennoksen omaavat linssit, Sonia Close Up -linssisetti. Lähilinssit kiinnitetään objektiivin eteen, aivan kuin suodattimetkin, ja ne toimivat ikäänkuin suurennuslasina. Paketin lähilinssejä voi käyttää itsekseen tai sitten niitä voi yhdistellä eli laittamalla kaikki yhteen saa jopa +17 suurennoksen aikaiseksi. Tosin tälläinen kuvaaminen vaatii taas hieman harjoittelua kameran käsittelyssä ja yli päätään kuvaamisessa.

Missä tälläistä lähilinssiä sitten voi käyttää? No kaikessa kuvaamisessa, mitä kohdistetaan lähelle. Esim. hyönteisten ja  muiden pienten asioden kuvaamisessa. Itse kokeilin nopeasti kuvaamista muutamaan kotoa löytyviin arkipäiväisiin asioihin, sokeripalaan, merisuolakiteisiin ja tulitikkuun. Laitoin lähilinssit kiinni Canonin EFS 18-55 mm objektiiviin sekä yksitellen että ryhmässä ja kuvailin edellä mainittuja asioita Canon EOS400D kameralla.

Canonin EFS 18-55 objektiivin lähin tarkennusetäisyys ilman lähilinssejä on 28 cm. Otin siis yhden kuvan tulitikusta pelkästään tällä objektiivilla. ISO: 1600, Valotusaika: 1/500 sek., Aukko: 10.0, Polttoväli: 55 mm.

Tulitikku. Canon EOS400D ja EFS 18-55.

Yhden kuvan otin laittamalla objektiiviin kiinni kaikki lähilinssit, eli suurennos oli +17. ISO: 1600, Valotusaika: 1/160 sek., Aukko: 10.0, Polttoväli: 50mm. Kyllä kuvaan tuli huomattavasti suurempi kohde.

Tulitikku. Canon EOS400D ja EFS 18-55 + lähilinssit +1, +2, +4 ja +10.

Pidin lähilinssisetin kiinni ja vaihdoin kohteeksi palasokerin palan. ISO: 1600, Valotusaika: 1/160 s, Aukko: 10.0, Polttoväli: 52mm. Aukko on ehkä väärä tähän kuvaan syväterävyys ei ole aivan kohdallaan.

Sokerinpaloja. Canon EOS400D ja EFS 18-55 + lähilinssit +1, +2, +4 ja +10.

Sama lähilinssisetti kiinni objektiivissa, nyt kuvauskohteena merisuolakiteitä. ISO: 1600, Valotusaika: 1/160 s, Aukko: 10.0, Polttoväli: 50mm. Tässä kuvassa on jo huomattavissa jonkinlaista suurennosta kuvauskohteessa.

Merisuolakiteitä. Canon EOS400D ja EFS 18-55 + lähilinssit +1, +2, +4 ja +10.
Syksyinen aamupäivä pilvisessä säässä sisätiloissa ilman sen kummempia apuvaloja ei luonut kovinkana hyviä kuvausolosuhteita. Suoraan sanoen valo alkoi loppumaan, joten säädin kameran ISO arvon 1600. Se tuo ehkä hieman rakeisuutta kuviin. Tasainen lisävalaistuis olisi ollut paikallaan ja pieni jalusta. Lisäämällä lähilinssejä objektiiviin tarkennusetäisyys pieneni. Samalla kun meni lähemmäksi kuvauskohdetta tuli peittäneeksi osan valosta.

Saa nähdä mitä näillä linsseillä sitten tulevaisuudessa saadaan aikaiseksi? Nyt talvea kohti mennessä ei hyönteisiäkään ole hirveästi kuvattavaksi. Toisaalta sitä ei koskaan tiedä mitä kuvattavaa eteen tulee.

keskiviikkona, lokakuuta 26, 2011

Garmin Dakota 10 käsiGPS paikannin

Nyt on muutama päivä harjoiteltu ja tutustuttu Garmin Dakota 10 käsiGPS paikantimeen. Pienikokoinen Garmin Dakota 10 käsiGPS tuli hankittua oikeastaan ainoastaan laitteen paremman akkukeston takia. Esite lupaa sille jopa 20 h akkukeston, joka on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin käytössä olleessa kännykkäpohjaisessa paikannuksessa. Vielä ei ole tarkkaa tietoa pattereiden tai akun kestosta, käyttöä ei ole ollut vielä tarpeeksi paljon, mutta on käyttöaika huomattavasti pidempi kuin Android pohjaisella Samsung I551 puhelimella ja Endomondo trackerilla.

Laitteeseen menee kaksi kappaletta AA kokoista paristoa tai akkua. Pattereita löytää helposti, eikä AA kokoisen NiMH akun hintakaan ole hirveä. Itse käytän GP batteriesin 2100 mAh ReCyko akkuja. Akkuja löytää melkein kaupasta kuin kaupasta ja latureita myös. Ja AA kokoisia akkuja kun voi käyttää monessa muussakin laitteessa.

Suunnitelmissa on kulkea pidempiä matkoja niin omassa lähiympäristössä kuin eri kansallispuistoissa. Pääsääntöisesti tässä Tampereen lähiympäristössä, Seitsemisen kansallispuistossa tai Helvetinjärven Kansallispuistossa. Mutta myös mahdollisuuksien mukaan muualla. Sillä saa kuljetun reitin talteen, ja mahdollisuuksien mukaan sitä voi käyttää suunnistuksen apuna, eihän se karttaa ja kompassia korvaa mutta apuna toimii. Ja jää kännykkä viestien lähettämistä ja puheluita varten varalle. Varsinkin jos jotain sattuu kulkiessa, ei paikannussysteemit ole käyttäneet puhelimen akkua tyhjäksi.


Garmin Dakota 10. Kuva Garminin nettisivuilta.
Laitteeseen pystyy asentamaan 1000 reittipistettä tai sijaintia. Niiden lisääminen ns. off-line tilassa käy helposti, mikäli apuna on tietokone nettiyhteydellä. Aina ei tarvitse käydä paikan päällä lisäämässä paikkaa laitteeseen. Metsähallituksen retkikartta.fi palvelusta näkee koko Suomen kartan, ja siitä saa eripaikkojen sijainnin selville. Niistä on helppo käsin täydentää reittipisteitä. Varsinkin kansallispuistojen paikat ovat valmiina palvelussa. Kartan yläosasta löytyy kuvake sijainti jolla saa näkyviin klikatun kohdan koordinaatit. Ne kun syöttää GPS:n lisää reittipiste kohtaan koordinaatit niin paikka tallentuu laitteeseen. Laite on kosteuden kestävä, josta on hyötyä liikuttaessa maastossa. Ei tarvitse pelätä laitteen käsittelyä ulkoilmassa, eikä varsinkaan kosteutta johon nyky kännykät ovat niin herkkiä.

Tottakai ominaisuuksia käsiGPS laitteessa on paljon enemmän kuin puhelimiin pohjautuvissa. Tällä hetkellä laite riittää ominaisuuksiensa pohjalta minulle, mutta jossain vaiheessa tulee varmaan ajankohtaiseksi uuden laitteen hankkiminen.. Tässä laitteessa on 2,6" kosketusnäytöllinen värinäyttö, joka on onnettoman pieni. Varsinkin jos sitä vertaa nykyisiin kännyköihin tai autokäyttöön tarkoitettuihin navigaattoreihin.  Ja jos laitteessa olisi kunnon näyttö n. 4" sitä voisi jo ehkä käyttää autossa tai moottoripyörässä navigaattorina. Laitteeseen saa ladattua karttoja Garminin nettipalvelusta, tosin Suomen Topo kartat maksavat hunajaa. Laitteeseen pystyy myöskin lataamaan omia niin sanottuja Custom Mapseja. Esim OpenStreetMapista kun lataa sopivan kokoisen kartan sen saa laitettua Dakota 10:iin. Tosin se vaatii vähän yritteliäisyyttä ja kikkailua. Ohjeita voit katsoa täältä.

Se mikä itseäni eniten kiinnosti laitteessa oli sen tekemä jälki. Laite tallentaa kuljetun reitin yleisessä .GPX tiedostomuodossa. Sen saa helposti esiin laitteesta USB kaapelilla. Tiedoston voi joko ladata Garmin Connect palveluun selaimen lisäosalla, tai sitten kopioda laitteesta, joka näkyy ulkoisena asemana tietokoneessa, omalle tietokoneelleen. Tämän tiedoston voi sitten liittää Google Mapsiin tai Earthiin tai lähettää urheilusuorituksia seuraavalle nettisivustolle. Tai sitten tehdä mitä lystää sillä. Garmin tarjoaa käyttäjilleen myös maksutonta Garmin Connect palvelua, johon voi siirtää omia harjoituksiaan samaan tapaan kuin hieman enemmän tunnetavuutta oleviin Endomondo Tracker ja Sportstracker palveluihin, jotka ovat alumperin suunnattu kännyköiden käyttäjille. Alla yksi oma harjoitukseni Garmin Connect palvelusta.

Jossain vaiheessa tulee vielä lisää käyttökokemuksia lisää, kunhan niitä saadaan koottua. Laite nyt kuitenkin kulkee mukana vähänkin pidemmillä koiralenkeillä ja pyöräilymatkoilla. Uskon että käytän sekaisin sekä Garmin Dakota 10 käsiGPS laitetta, että Sansung I551 ja Endomondo puhelinta, kulkemieni matkojen seuraamiseen. Mutta lisään kaikki matkat Endomondon palveluun, joka on mielestäni parempi kuin Garminin tarjoama.

maanantaina, lokakuuta 24, 2011

Viikon kuva vko 42

Jälleen ollaan kiinni omassa tämän hetken suosikki aiheessa. Veden äärellä, pitkällä valoitusajalla. Tämän kertainen viikon kuva tulee taannoiselta pojan kanssa tehdyltä pikku seikkailulta Helvetinjärven kansallispuistosta. Sieltä otettuja kuvia on jo julkaistu edellisessä blogikirjoituksessa, mutta laitetaan nyt vielä yksi kuva jakoon tänne bloginkin puolelle. Vaikka mukana oli kaksi kameraa, Canon Powershot D10 ja EOS400D tuli kuvat otettua pokkarilla. Järkkärissä kun oli 300 mm putki kiinni, jos olisi tarvinnut kuvata jotain kauempana olevaa. Tällä kertaa ei sellaista kuvattavaa tullut.

Kuvasta sen verran, että onnistuin mielestäni hyvin tavoittamaan vesiputouksen tunnelman pokkariksi. Virtaava vesi on melko hyvin muodostunut valkoiseksi nauhaksi, eikä kuva ole hirveästi palanut puhki mistään kohtaa. Pokkarissa kun ei ole sen tarkempia valotusajan säätöjä, ainoastaan yökuva modessa pystyy säätämää valotusaikaa sekunneissa, mutta sillä palaa kuvat päivisin puhki. Pääsin kuitenkin pitkään valotusaikaan siten, että varjoisessa metsässä säädin manuaalisesti salaman pois käytöstä ja ISO arvon 80. Näin kamera suostui ottamaan jopa 1/3 sek valotusajalla kuvan. Siinä piti vain kamera pitää vakaasti kädessä, mitään jalustaa kun ei ollut mukana.

"PEIKKOPUTOUS" Torstai 20.10.2011 klo 1417. Canon Powershot D10. ISO: 80, Valotusaika: 1/3 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm.


Peikkoputous. Helvetinjärven kansallispuisto.

sunnuntaina, lokakuuta 23, 2011

Helvetinjärvellä

Tuli harrastettua lähialueretkeilyä tässä Mansen ympäristössä, ja ensimmäinen ajatus joka päähän tuli oli "Miksi mennä merta edemmäs kalaa". Sen verran hienot maisemat ja näkymät oli syksyisessä Helvetinjärven kansallispuistossa. Vajaan 100 km etäisyydellä Tampereesta tunnelmat olivat kuin kauempanakin korvessa. Tai no korvessahan sitä oltiinkin. Hirvien, karhujen ja reppuselässä kulkevien susien valtakunnassa. Erämaa tunnelmaa parhaimmillaan. Paitsi että näin syyslomaviikolla kansallispuiston poluilla oli monta muutakin kulkijaa. Nuotiopaikalla oli melkein ruuhkaa.

Helvetinjärven lyhyt n. 4 km pituinen Helvetistä itään-polku kulki metsämaiden ja kallioden ylitse, välillä suomaastossa ja välillä kangasmailla. Välillä kuljettiin purojen yli ja vierellä, ja sateiden jälkeen purot muodostivat komeita vesiputouksia. Ja totta kai maisemat kruunasi itse Helvetinkolu, rotkolaakso jonka on muodostanut virtaava vesi kallioiden väliin. Reissun huipennukseksi taisi tosin 6-vuotiaan pojan mukaan Ison helvetinjärven rannalla ollut nuotiopaikka, missä paisteltiin makkarat ja juotiin mukana olleet kaakaot.
Helvetistä itään-polku oli juuri sopivan pituinen 6-vuotiaalle ja sen ympäristössä oli paljon mielenkiintoisia näkymiä uteliaalle mielelle. Taas tuli oma ympäristö tutummaksi laajemmalti, kuin vaan kulkiessa kaupunkiympäristössä.

Ja totta kai mukana oli kamera, tällä kertaa Canon Powershot D10. Alla on muutama valokuva reissulta. Lisää Helvetinjärven kansallispuiston valokuvia löydät Picasawebistä omasta kansiostaa. Sinne tulee tulevaisuudessa lisää valokuvia luonnonpuistosta. Seuraavaksi varmaan Haukkajärven ja Haukan hiedan suunnalta, jossa maisemat ovat erilaisia kuin kallioisella Helvetinjärven alueella.

Helvetinjärven kansallispuisto. Puro.

Helvetinjärven kansallispuisto. Iso Helvetinjärvi.

Helvetinjärven kansallispuisto. Helvetinkolu

Helvetinjärven kansallispuisto. Suomaisemaa.

Helvetinjärven kansallispuisto. Puron muodostama pieni vesiputous.

maanantaina, lokakuuta 17, 2011

Viikon kuva vko 41

Jälleen on aika laittaa viikon kuvaa jakeluun. Kulunut viikko ei ollut mitenkään hirveän aktiivinen kuvausten suhteen, mutta aina jotain mielenkiintoista tarttuu kameran kennolle. Varsinkin koirien kanssa lenkkeillessä ja kameran ollessa Canon PowerShot D10 digipokkari. Tuo ulkoihmiselle hyvin käteen sopiva peruskamera.

Tällä kertaa katselin syksyistä metsämaisemaa erilaisesta näkökulmasta, en kuvannut puita jotka ovat jo suurimman osan lehdistään menettäneet vaan niitä lehtiä. Ja yksi mielenkiintoinen kuvaustilanne tuli kun maassa oleviin lehtiin oli jäänyt aamuisen sateen jäljet ja pilvien raosta paistava aurinko heijastui niistä. Kamera taskusta esiin, asetukset lähikuvaukselle ja kuvaamaan. Vaikeinta oli jälleen kerran saada koirat pysymään poissa kuvauskohteesta ja auringon valon edestä. Kummasti koiria rupesi kiinnostamaan mitä siellä maassa on kun isäntäkin rupeaa kyykkimään maata kohden. Mutta lopputulos on alla oleva.

"VESIPISARA HAAVAN LEHDELLÄ" Tiistai 11.10.2011 klo 1309. Canon PowerShot D10. ISO: 80, Valotusaika: 1/320, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.3 mm kamera lähikuvausasetuksella.


Vesipisara Haavan lehdellä

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2011

Luontovideo

Taannoisella Kuusamon reissula oli järjestelmäkameran ja digipokkarin ohella mukana myös Canon Legri HFR 17 videokamera. Kaikenlaista tuli sillä kuvailtua. Ja jo nyt on saatu videoita muokkailtua ja leikkailtua sellaiseen kuntoon, että niitä pystyy pistämään esille. Yksi videopätkä päätyikin jo Youtubeen omalle kanavalleni.

Video on kuvattu Oulangan kansallispuistossa Kiutakönkään taukopaikalla. Sielläkin kuten muuallakin Kuusamon alueen retkeilypolkujen taukopaikoilla Kuukkelit ilmestyvät taukopaikoille kerjäämään retkeilijöilta mahdollisesti tippuvia murisia sekunnin murto-osa sen jälkeen kun ensimmäinen retkeilijä on ilmestynyt paikalle. Ja varsinkin näillä isommilla taukopaikoilla Kuukkelit myöskin saavat niitä murusia näiltä taukopaikoilta.

Videon lintu on siis Kuukkeli, englanniksi The Siberian Jay, (Perisoreus infaustus). Se on varislintuihin kuuluva lintu ja Suomessa elävistä varislinnuista pienikokoisin.

Kuukkelin pituus on noin 27–30 cm, siipien kärkiväli on runsaat 40 cm ja sen paino on 74–98 grammaa. Koiras on naarasta kookkaampi. Suomessa esiintyvistä varislinnuista se on pienin. Nokka ja koivet ovat mustat. Selkäpuoli on ruskeanharmaa, pyrstö kirkkaan oranssi ja rintapuoli hieman vaalempaa oranssia. Pää on ruskea. uukkelia esiintyy Euroopan ja Aasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Skandinaviasta Venäjälle, Mongoliaan ja Kiinaan saakka. Suomessa kuukkelia tavataan erityisesti Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa, mutta sitä esiintyy itärajalla eteläistä Suomea myöten. Torniosta Kajaanin eteläpuolitse Lieksaan kulkevan linjan eteläpuolella esiintyminen on osittain eristynyttä, pohjoispuolella vielä yhtenäistä. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 30 000 – 50 000 paria. Kuukkeli viihtyy soisessa ja hidaskasvuisessa korpikuusikossa, jossa puiden oksat ovat naavojen ja luppojen peitossa. Useimmat asuinpaikat ovat kaukana ihmisasutuksesta. Kuukkeli on paikkalintu. Kuukkeliperheen reviiri on noin neliökilometrin kokoinen. Nuori yksilö voi päätyä synnyinpesästään jopa kymmenen kilometrin päähän, mutta pariuduttuaan se pysyy samalla reviirillä loppuun asti. Lapissa kevättalvisin vanhatkin linnut saattavat kerääntyä hyville ruokapaikoille ( ruokinnoille ) useiden kilometrien päästä. Kuukkelia pidetään yleisesti metsämiehen ”kaverina”. Se onkin tunnettu siitä, että se varsin nopeasti ilmaantuu nuotiopaikoille kerjäämään ruuantähteitä. Yleinen uskomus on, että kuukkeli on onnenlintu ja sen tappaneen ihmisen metsästysonni katoaa lopullisesti. Suomalaisessa muinaisuskossa kuukkelia kutsuttiin myös "sielunlinnuksi", ja uskottiin, että metsämiehen henki siirtyy kuukkeliin hänen kuoltuaan. Kuukkeli on Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuukkeli


maanantaina, lokakuuta 10, 2011

Viikon kuva vko 40

Tuli matkustettua pitkästä aikaa junalla menneellä viikolla. Ja ilma kun ei ollut parhain mahdollinen sain ikkunasta seurata veden virtaamista ja sen muodostamia kuvioita. Yritin sitten saada jonkinlaista kuvaa niistä aikaiseksi, mutta kun mukana ei ollut kuin pokkari kuvasta ei tullut kovinkaan kasonen. Syväterävyys heittää enkä muutenkaan saanut tarkennettua kuvaa siihen kohtaan mihin olisin sen halunnut.

"VESIVANOJA JUNAN IKKUNASSA" Torstai 6.10.2011 klo 17.14. Canin PowerShot D10. ISO: 200, Valotusaika: 1/50 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.3 mm. Kamera manuaalitarkennuksella.

Vesivanoja junan ikkunassa.

maanantaina, lokakuuta 03, 2011

Viikon kuva vko 39

Viikolla 39 poikkeilin pitkästä aikaa metsän puolelle. Sienimetsään, mutta koska sieniä en tunne enkä syö, mukana oli kamera ja tarkoitus oli koriin keräämisen sijasta kokeilla lähikuvausta. Muutama sieni jäikin kennolle ihan onnistuneesti, vaikka mukana olleet koirat tekivät kaikkensa häiritäkseen kuvaamissessioita.

"PUNAKÄRPÄSSIENI" Perjantai 30.9.2011 klo 1052. Canon PowerShot D10. ISO: 200, Valotusaika: 1/40 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm. Kameran makrokuvausohjelma.

Punakärpässieni
 "HERKKUTATTI" Perjantai 30.9.2011 klo 1043. Canon PowerShot D 10. ISO: 400, Valotusaika: 1/40 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm. Kameran makrokuvausohjelma.
Herkkutatti