Talvella Seitsemisessä

Paukkupakkaset vaihtuivat sumuiseen ja märkään nollakeliin, kun vihdoin saatiin kalenteriin raivattua tilaa pikku talviretkelle Seitsemisen kansallispuistoon. Osa porukasta halusi makkaranpaiston ja nokipannukahvien lomassa kokeilla onneaan pilkkimisen suhteen, kun osalle porukasta maistui paremmin mukana olleiden lumikenkien kokeilu ja kulkeminen lumen täyttämässä maastossa.

Valokuvaamisen kannalta sää ei todellakaan ollut mitenkään otollinen. Mutta sen verran se kuvaajaa suosi, että lumi sade ei alkanut aivan heti paikalle saavuttua, vaan dronekin saatiin kuvaamaan sumuisia maisemia taivallta. Hetkeksi mutta kuitenkin. Ei maanpinnaltakaan kovin kasoisia kuvia tullut sumun ja lumisateen täyttämän taivaan ja lumisen maaston puolesta. Mutta kuvia kuitenkin.

Mutta jos sää ei suosinut niin ympäristö suosi senkin edestä. Seitsemisen kansallispuisto oli uusinut Kirkaslammen keittokatoksen hienoon uuteen kuosiin ja parkkipaikka siinä vieressä oli myös uusittu, ja mikä parasta hyvin aurattu. Lunta maastossa oli melkoisesti, varsinkin suolla ja harvassa metsässä lumikenkäkin upposi puoleen sääreen ja kulkeminen oli melkoista tarpomista. Lammen jäällä ei ollut lunta kuin kymmenkunta senttiä. Jääkerros Kirkaslammen päällä oli puolen metrin paikkeilla, ensin pieni kerros jäätä, jonka alla vesikerros, jonka alta löytyi vasta kunnon paksu jää. Vaikka jää oli näin rakentunut kesti se kulkemisen hyvin.

Alla muutama valokuva tältä pikku retkeltä. 

Kirkaslammen ympäristöä

Kirkaslammen ympäristöä

Pilkkijät järven jäällä. Sumu valtaa alaa taivaalla.

Kirkaslammen uusittu keittokatos metsän siimeksessä. Se mitä sumun seasta näkyy

Kirkaslammen ympäristöä. Sumuista ja märkää.

Tulet saatiin aikaiseksi tulusrautaa raapimalla. Kahvi kiehu ja makkarat paistu.

Lumikengillä Pikku-Ahveniston ympäristössä

See full screen

Lat 61° 32.64 

Lon 23° 33.84

Lämpö -3 °C 

Matka 5,6 km 

Aika 1 h 23 min 

Nousu 70 m

Sen verran on Mansessa satanut lunta tässä viime aikoina, että päätin lähteä pikku lumikenkäilyille Pikku-Ahveniston ympäristöön Ylöjärvelle. Tuttua seutua jo aikaisemmilta patikoinneilta, tosin lähinnä polkuihin luottaen. Mutta nyt tosiaan hieman umpimaastoon ja hangen puolelle kulkemaan. 

Lumikenkinä toimivat putkirunkoiset Outbound 30" "halppis-lumikengät", nyt jaloissa ensimmäistä kertaa. Lumikengistä sen verran, että toimivat kohtuu hyvin. Kiinnitys kenkiin kahdella "räikkä lukittavalla" kovalla remmillä ja kengän takaa kulkevalla kumisella tuella. Remmit olivat todella pitkät, ainakin näin pienijalkaiselle ja -kenkäiselle tyypille. Mutta hyvin istuivat jalkaan ja pysyivät koko lenkin aikana täydellisesti jalassa, ja tuntuivat todella tukevilta. Lumikenkien pohjassa on todella vahvan oloiset jääraudat.

Outbound 30" lumikengät ja Outbound sauvat

Lunta metsässä ei vielä ollut hirmuisesti, puoleen sääreen eli ehkä noin 30-40 cm. Mutta lumikengät auttoivat kulkemisessa mukavasti. Reitti kulki täysin suunnittelematta, mutta selkeä päämäärä edessä. Lähdettiin Pikku-Ahveniston parkkipaikalta kohti Iso-Ahvenisto järveä. Metsiä pitkin, aina välillä polkuja kohdatessa ja metsätie ylitettynä. Sieltä järven jäätä ja rantoja pitkin kohti Pikku-Ahveniston laavua ja makkaraan sekä kahvia. Sieltä sitten metsää pitkin takaisin p-alueelle. Tässä kohtaa jouduttiin ylittämään valaistu hiihtolatu, että päästiin taas metsän puolelle.

Pikku-Ahveniston laavulla oli mukavasti puita ja miltei valmis nuotio, joltain jäänyt. Pienellä panostuksella saatiin makkarat tulille.

Makkarat tulilla Pikku-Ahveniston laavulla

Allekirjoittanut ja nuotio Pikku-Ahveniston laavulla.

Mukana kulki tällä kertaa seikkailukoirana Bokseri Selma, jolla vauhtia ja liikettä riitti. Näin umpimetsässä kulkiessa koirakin pääsi menemään vapaana ja sai/joutui keskittymään lumessa kulkemiseeen. Tosin hiihtoladun läheisyydessä koira oli tiukasti remmissä, sen verran suksilla kulkevat kiinnostavat koiraa. Ja tottakai mukana kulki kamerakalustoa. Tällä kertaa ei kameraa taivaalle "ammuttu" vaan kuvat otettiin maan tasalta. Alla kuvia matkan varrelta otettuna Olympus TG-5 pokkarilla.

Pikku-Ahvenisto järvi

Iso-Ahvenisto järvi

Vielä virtaa puro Iso-Ahvenisto järvestä kohti Pikku-Ahvenisto järveä

Allekirjoittanut ja seikkailukoira Selma the Boxer

Iso-Ahvenisto järven rantakoivuja

Välillä oli ihan kivan näköistä kulku-uraa

Ruutanan luontopolku

See full screen

Ruutanan luontopolku, Nokia
Lat 61° 28.77
Lon 23° 21.06
Lämpö -5 °C
Matka 3,93 km
Aika 1 h 04 min
Nousu 75 m

Pikkupakkasessa ja hennossa lumisateessa lähiulkoiltiin Nokian Siurossa Ruutanan luontopolulla. N 4 km reitti kiertää Ruutanan luonnonsuojelualueella ympyrälenkin. Lähiulkoilua parhaimmillaan, ja taitaa olla monen muunkin suosiossa, sen verran hyvin kuljentun näköisiä polut olivat. Ja hyvin opastettuja. Kylttien määrästä ja kunnosta voisivat monet muut toimijat ottaa mallia. Karttaa tai jälkeä gepsiin ei tällä reitillä tarvi, eksymistä ei tarvi pelätä. Tänne voisi vaikka tuoda mukanaan hieman pienempiä lapsia opettelemaan retkeilyn alkeita.

Näin talvella ei mitään ihmeellisyyksiä reitillä nähty, mitä nyt jäätynyt järvi jonka ympäri kierrettiin ja lumisia puita. Reitti kulkee aika lailla metsän keskellä  nousten ja laskien mäkien päälle. Puolessa välissä Ruutana järven rannalle on tulipaikka, jota ylläpitää Nokian kaupunki. Ohi kulkiessa siellä muutama puu näytti olevan, ehkä täydennystä odotellaan. Tällä kierroksella ei jääty nuotiolle istuskelemaan vaan reippaasti jatkettiin eteenpäin.

Eipä tällä kierrokselle tullut montaa kuvaakaan räpsästyä, niidenkin suhteen jäin odottamaan kevättä ja kesää kun luonto pääsee valloilleen.

Vuoden 2020 heatmap

Muutama kuva vuoden liikunnoista heatmap tyyliin. Suoritukset on kerätty Stravasta ja ajettu Strava Multiple Ride Mapperiin joka teki heatmapit. Nämä tässä alla näkyvät ovat kuvakaappauksia, sillä värilliset heatmapit eivät linkity suoraan mapsiin.

Heatmap Tampereen seutu

Heatmap koko Suomi

Vuoden 2019 heatmap

Muutama kuva vuoden liikunnoista heatmap tyyliin. Suoritukset on kerätty Stravasta ja ajettu Strava Multiple Ride Mapperiin joka teki heatmapit. Nämä tässä alla näkyvät ovat kuvakaappauksia, sillä värilliset heatmapit eivät linkity suoraan mapsiin.

Heatmap koko Suomi

Heatmap Etelä-Suomi

Heatmap Tampereen seutu

Heatmap Pohjois-Suomi

Vuoden 2019 liikunnat heatmap tyylisenä upotuksena Google mapsiin.

Ulkoilua ja valokuvia

Vaikka sunnuntai päivä oli väriltään tasaisen harmaa, matalalla olevan pilvikerroksen takia, oli ilma silti erinomainen pikku ulkoiluun työn merkeissä. Uusia reittejä oli tiedossa ja ehkä tarjoutuisi mahdollisuus kuvatakin jotain. No muutama kilometri tuli kuljettua sekä mettäteillä, että Näsijärven jäällä ja kameran kennollekkin jäi jonkin verran kuvia.

Reitti näkyy yllä olevasta Garmin Connectin jaetusta suoritteesta, tallennettuna Garmin Dakota 10 GPS paikantimella.. Ja alla olevat kuvat on otettu sen varrelta eri paikoista, kuvissa kyllä näkyy sijaintitiedot.

Lato. Kamera: Canon, Malli: Canon PowerShot D10, ISO: 100, Valotusaika: 1/60 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm.

Koiranputken kukintoja. Kamera: Canon, Malli: Canon PowerShot D10, ISO: 80, Valotusaika: 1/125 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm. Makrokuvausohjelma.

Näsijärven rantamaisemaa. MV. Kamera: Canon, Malli: Canon PowerShot D10, ISO: 80, Valotusaika: 1/320 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm.

Puolimatkansaari Kaiharinlahdella Näsijärvellä. MV. Kamera: Canon, Malli: Canon PowerShot D10, ISO: 80, Valotusaika: 1/250 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm

Karin Pajut. Kamera: Canon, Malli: Canon PowerShot D10, ISO: 80, Valotusaika: 1/320 sek, Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2 mm.

Talviharrastuksia

Mansessa on sopivasti lunta Karon vetää pulkkaa perässään. Melkein kaikki kävelytiet on lumenpeitossa, mutta osin kuitenkin hiekoitettu. Nyt ollaan treenattu Karon kanssa oikeen urakalla pulkan vetämistä. Tavotteena hallita sen niin hyvin, että maaliskuun alussa kun järjestetään perinteinen Aamulehden Moron Siilinkari kävely, pysyttäisiin suorittamaan mallikkaasti Karon ja pulkan kanssa. Tosin vielä ei ole kävely varmistunut, jäätilanteet kun elää Näsijärvellä melkoisella vauhdilla. Muutamana viime vuonna Siilinkari kävelyä ei ole järjestetty kun Näsijärven jäät ovat olleet niin heikot. No me nyt Karon kanssa harjoitellaan pulkan ja pojan vetämistä, jos vaikka päästäisiin jäälle retkeilemään. Muutan vetohommat sujuu hyvin, mutta vauhtia löytyy vielä vähän liikaa. Varsinkin lenkin alkuvaiheessa, kun virtaa ja innostusta löytyy. Mutta kun hetki ollaan kuljettu, niin vauhti rauhoittuu mukavaksi kävelyvauhdiksi. Ehkä tähänkin saadaa vielä muutos kun vetohommia on harjoiteltu tarpeeksi, ja saatu hommat tutuiksi. 

Uutena kuljetusvälineenä hankin koirille selkärepun. Tosin nyt sitä on kantanut selässään Karo, ihan sillä että saisin koiran innostumisen ja liiallisen vauhdin lenkin alkuvaiheessa rauhoittumaan. Kun Karo on Saksanpaimenkoira, niin sillä voi olla luonteessaan työnteko. Ja reppu selässä tarkoittaan työntekoa, silloin ei keskitytä muihin asioihin. Reppu hankittiin jo syksyllä ja sitä on kannettu mukana vähän vaihtelevalla tiheydellä. Kyllä se jonkin verran Karoa rauhottaa. Ja Karosta kyllä näkee, samoin kuin pulkan vetämisen kohdalla, että se nauttii repun kantamisesta. Repulla on hyvä kantaa vaikka kauppareissun pari litran maitotölkkiä ja muuta pikkutavaraa. Kovin paljon tavaroita reppuun ei voi vielä lastata, mutta retkieväät kulkevat mukavasti mukana. Ja vaikka pari pulloa "energiajuomaa" jos kulkee pitemmän lenkin poikkeamatta. mihinkään tauolle. Kyllä tässä kevään korvilla Blondikin saa repun selkäänsä, ja pääsee kokeilemaan kantamista ja näyttämään kyntensä siinä touhussa.

Siilinkari kävelystä laitan juttua näille sivuille, jos sinne päästään. Ja varmaankin jatkossa pulkan ja ehkä kesällä kärryjen vetämisestä. Ja tottakai kaikesta mitä nyt koirien kanssa tulee touhutta. Ja mahdollisuuksien mukaan kuvien kanssa. 

Ulkoilua GPS seurannassa

Olen jo viime talvesta asti käyttänyt Nokia E65 puhelinta ja Insmat InSirf III GPS mokkulaa ulkoilussa ja moottoripyörä käytössä. Ja jo aikaisemminkin kirjoitellut siittä Moottoripyörän satulasta...-blogissa. Ohjelmina kännykässä on ollut sekä Nokia Maps että Nokia Sportstracker. Nokia Maps kartta ohjelma, minulla ilman navigointia koska sillä en tee mitään. Nokia Sportstracker onkin paljon mielenkiintoisempi tapaus. Sen on GPS-pohjainen ulkoilu- ja liikkumisseurantaohjelmisto, jolla voit seurata liikkumistasi. Nopeutta, matkaa ja aikaa, kaikki tallentuvat automaattisesti puhelimen muistiin. Ja halutessasi voit jakaa tiedot muiden kanssa sporttracker.nokia.com. Sivusto piirtää myös hienon kartan kulkemista reiteistä.

Nyt lisäsin tänne blogiin ja Nurkkaus.net:in sussarit sivuille tuollaisen Widgetin johon tulee aina näkyviin viimeisin kuljettu reitti, ja valikosta saa valittua muitakin kuljettuja reittejä näkyviin. Widgetin pitäisi näkyä tuossa oikealla oman profiilini alapuolella, ennen kävijälaskuria. Ainakin Opera 9.52 ja Firefox 3.0.1 selaimilla toimii.

Koirien kanssa kun kuljen niin olen pääsääntöisesti yrittänyt pitää kännykkä-mokkula yhdistelmää mukanani ja seurata kuljettuja reittejä. Eihän siittä kai mitään suurempaa käytännön hyötyä ole, mutta kivahan tälläisillä on välillä kikkailla. Ja jos joku joskus kysyy ohjeita tai kokemuksia laitteista ja ohjelmista on ainakin omia kokemuksia mistä kertoa.

Ohjelma asentui Nokia E65 puhelimeen helposti. Puhelin kiinni PC:n kaapelilla, kaksoisnapsautus ladatun sportstracker tiedoston päällä, muutama napin painallus puhelimessa ja siellä se oli. Sitten vain säätämään asetuksia. Ensin tein Sportstrackerin nettisivuille itselleni käyttäjätunnuksen, ja puhelimeen itselleni profiilin ja "paritin" ne. Ohjelman asetuksista muutin GPS filteröinnin medium tasolle, sillä vain näkyy kartalle piirretty viiva nettipalvelussa suurin piirtein siellä missä pitääkin. Ja nopeuden näytön muutin viimeisen 30 sekunnin keskiarvoksi, näin puhelimen näytöllä näkyvä nopeusarvo ei hypi niin paljon. Muuten ohjelma toimii mainiosti oletusarvoilla.

Nyt vaan paljon ulkoilua koirien kanssa. No päivittäinhän sitä tulee tehtyä, tosin lenkit ovat melkolailla samoja, kun tässä ympäristössä on niin hyvät ulkoilu mahdollisuudet. Ehkä jonnekkin pidemmällekin tulee lähdettyä, mikäli työvuorot ja Suomen sää antaa mahdollisuudet.