Melonta: Sikojoki, Pirkkala

Katso koko näytöllä

Sikojoki, Pirkkala

matka: 10,8 km
aika: 3 h 20 min (liikkeellä: 2 h 40 min)
lämpö: 11 °C
tuuli: koillinen 4 m/s (puuska: 9 m/s)
ajoittaista sadetta, välillä tiheitäkin kuuroja

Sateinen ja tuulinen aamupäivä ja kanootit vesille Pitkäniemen sairaalan rannasta. Suunta Pyhäjärven yli kohti Pirkkalassa virtaavaa Sikojokea. Koillistuuli keikutti kanootteja sivumyötäisessä, mutta matkan alku sujui rantoja pitkin mukavasti vaikka edellisesti melontareissusta on jo hetki aikaa. Sää oli kyllä melkoinen koittelemus, välillä tuli oikeen rankastikin vettä taivaalta. Rajasalmen siltojen jälkeen, vähän isomman selän ylitys oli pieni jännityksen paikka, mutta siitäkin selvittiin. Osin tosiaan mukavan myötätuulen ansiosta. Takaisin tulomatka olisi koittelemus, mikäli tuuli ei laantuisi, mutta ei sitä tässä vaiheessa kannata miettiä. Sikojoen suulla, Kirkonniitynlahdella, tuuli ei enää osunut melojiin vaan meno rauhoittui ja muuttui todella miellyttäväksi. 

Kuvaamisesta ei tosin tullut oikeen mitään, kiitos ajoittaisen vesisateen. Linssit olivat märät koko ajan. Muutama valokuva tuli napsittua ja videookin vähän nauhoitettiin. Tosin laatu on mitä on, onneksi molemmat kamerat ovat vesitiiviitä, sekä Olympus TG-5 että Insta360 OneR. Dronea ei kuitenkaan sentää yritetty lennättää. Laitetaan tähän alle kuvia ja ehkä videookin, mikäli sellasta saadaan aikaiseksi.

Sikojoki aukesi kohtuullisen leveänä mutta ruskea vetisinä, kun järveltä päästiin. Virtaus joessa on minimaalinen, ei sitä ainakaan vastavirtaan, Kaakkoa kohti melottaessa tuntenut. Mutkittelevaa jokea oli ruopattu jossain vaiheessa oikeen raskaalla kädellä, joten osa rannoista oli vielä aivan mustana liejusta ja pohjamudasta mitä joesta oli nostettu. Ei kovinkaan kaunista katseltavaa tässä vaiheessä, mutta ehkä ne nopeasti ruohittuvat ja muuttuvat näteimmiksi rantavalleiksi. Ja ruoppauksella on varmasti tehtävänsä Sikojoella virtaaman parantamiseksi ja joen virkistyskäytön tehostamiseksi. Mutta oli välillä kaunistakin rantamaisemaa maataloineen. Sen verran virtaus ja ruoppaaminen oli joen muotoa muuttanut ettei kartalla ihan kokoajan menty joessa. Mutta mitäs siitä, hyvin tällä joellä pääsi melomaan eikä eksymisestä ollut vaaraa.

Varsinaisia taukopaikkoja ei joella ole. Rannat taitavat olla joko talojen tai mökkien käytössä tai sitten niin rämettyneitä ettei kanootista nousua kannattanut ajatella. Kuningasideana oli meloa jokea pitkin niin pitkälle kun pääsee, lue viitsii, ja sitten palata takaisin päin. Tauko päätettiin pitää Sikojoen suulla olevalla lintutornilla ja sen laavulla. Tosin eihän sinne ole rantautumispaikkaa. Melkoiseen rämeikköön saatiin kanootit rantaan ja kengät kastellen kohti laavua parikymmentä metriä. Pikku vihjeenä Pirkkalan kunnalla tai Sikojoki yhdistykselle tässä voisi olla hyvä paikka rakentaa rantautumispaikkaa mikäli luontoarvot sen suovat. Kahvit ja eväät saatin sateen suojassa nauttia. Hyvä siittä vaikka vapaaehtoisesti jätettiin tulien tekeminen väliin. Sen verran märkää oli polttopuut ja tulukset. 

Takaisin melomisessa Pitkäniemen sairaalan rantaan olikin sitten vähän tekemistä. Sen verran kovasti aina välillä tuuli puhalsi selän yli puuskittain. Yksin melovan kanootti kääntyili tuulen voimasta kuin viimeistä päivää ja suunta oli milloin mihinkin. Rantoja pitkin tästäkin selvittiin. Vastatuulta ja vähän sivulaitaistakin, ja välillä melkoista aallokkoa. Ensin Sankilanlahden ylitys Rajaniemen vanhaa taukopaikkaa kohti. Tässä muuten voisi pitää myös taukoa, mutta retken rytmitys menee vähän pipariksi jos näin lähellä päätepistettä vielä rupeaa taukoilemaan. Tämä ranta toimii myös hyvänä lähtöpaikkana jos haluaa meloa Sikojoelle. Mutta takaisin melontaan, työntäytteisin osuus oli ylittää Rajasalmen siltojen kohta sivuvastaisessa aallokossa, mutta sen yli kun pääsi niin olitiin taas rantojen suojassa ja matka kohti päätepistettä eli lähtöpistettä jatkui melko helposti. Yllä olevasta kartasta voi katsella suuntaa antavasti missä meloskeltiin.

Tässä alla muutama kuva. Muutama lisää flickr albumissa.

Melojat Sikojen suulla.

Sikojoki

Sikojoki

Sikojoki

Sikojoki

Sikojoki

Sikojoko alittaa Anian Rantatien eli tien 3022

Lintutorni ja laavu Sikojoen suulla.

Meloja. Kuva J. Takala

Patikointi: Iso-Naistenjärven polku

Paluu Pirkkalan Iso-Naistenjärven poluille. Samoille reiteille, jossa jo tammikuun loppupuolella talviretkeiltiin. 

Katso koko näytöllä

Kilometrejä kertyi suunnilleen yhtä paljon kuin talvellkin, vaikka tällä kertaa käytiin kurkkaamassa Kurikkakallion näkymiä. Niin kuin talvella jo käytiin tulevaisuutta läpi, nämä maastot ovat kovan muutospaineen alla. Iso-Naistenjärven ja Pehkusuon tietämille suunnitellaan moottoritien oikaisua ja Kurikkakallio louhitaan maantasalle ja tilalle kaavoitetaan teollisuustonttia. Niin se vaan ihminen tuhoaa ahneuksissaan lähiluonnon  parhaat palat. Mutta politiikka sikseen.

Ruskaa lähdettiin katsomaan, mutta se ei ole tässä Tampereen ympäristössä parhaimmillaan. Joko se on jo ohi tai sitten se on vasta tuloillan. Vähän pelkäsin edellisen yön tuulen ja vesisateen pudottaneen isoimmat lehdet puista, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Melkoisesti keltaisen sävyjä tarjolla maastossa tällä kertaa. 

Retkeilyn ja ulkona olemisen lisäksi, niin kuin aina, aikaa kulutettiin valokuvaamisen pariassa. Alla kuvia niin taivaalta kuin maantasaltakin. Lisää kuvia Flickrin Maisemia ja Luontoa kansiossa tai Pirkkala kansiossa.

Pehkusuo taivaalta

Pehkusuo taivaalta

Pehkusuo

Iso-Naistenjärven rantamänty

Näkymää Kurikkakallion päältä dronella

Patikointi: Iso-Naistenjärven polku

Katso koko näytöllä

Iso-Naistenjärven polku, Pirkkala
Lat 61° 26.74
Lon 23° 39.26
Lämpö 2,0 °C
Matka 6,7 km
Aika 1 h 50 min
Nousu 81 m
Lataa reitti .gpx

Talvisessa Pirkkalassa patikoitiin Iso-Naistenjärven laavulle ja takaisin. Minulle uusi tuttavuus, ja ehkä vähän huono valinta lähteä tutustumaan tähän polkuun näin talvella. Reitti kuvaus ja muut tiedot on varmaan haettu ja luotu kesällä. Löytämässäni reittikuvauksessa lähtö oli Vaittin teollisuusalueella, josta lähdettiin taittamaan matkaa kaasulinjaa pitkin. Nyt talvella kaasulinjan päälle oli vedetty latuverkko. Onneksi latupohjan vieressä meni kelkkaura, jota pitkin pääsi kävelemään reilun 500 m polulle, joka vei Iso-Naistenjärvelle. Jos olet talvella menossa laavulle, niin jokin toinen lähtöpaikka on varmasti parempi. Mutta näinkin polulle päästiin, lunta ei ollut kuin nilkkaan asti sekä kelkkauralla, että metsän poluilla. Sen verran suojasää ja vesisade olivat verottaneet lumipeitettä täällä Mansessa parissa päivässä.

Kappale sekalaista metsää moottoritien ja lentokentän välissä Pirkkalan taajaman eteläpuolella. Mutta hiljaista ja rauhallista, ja mukavaa metsää missä kulkea. Olisiko vielä osa Tampereen eteläpuolista Birgitan-polku verkostoa. Mutta näiden kallioiden ja soiden yli on suunnittelilla moottoritien oikaisu, joten hyvähän täällä on käydä katsastamassa paikat ja maisemat, jotka voivat jälkipolvilta jäädä kokematta. Alueen polkuverkosto on varmaan kesällä hyvä ja mahdollisia kulkuväyliä menee alueella sinne tänne. Mutta näin talvella seurattiin puihin merkittyjä keltaisia täpliä ja polun pohjaa. Osalla polusta ei oltu kävelty ollenkaan, mutta mitä lähemmäksi Iso-Naistenjärveä päästiin sen paremmin polut olivat tallaantuneet. Laavun puu tilanteesta ei tällä hetkellä ei ole tietoa. Sen verran suosittu paikka kuitenkin on, että tulet olivat valmiina ja makkarat päästiin paistamaan odottamatta. Ja matkaa jatkettiin sen suuremmitta pysähtymättä. Onneksi kahvit saatiin siinä sivussa juotua.

Alla hieman talvisia kuvia reitin varrelta. Kameran Olympus TG-5 seikkailupokkari. Kuvia alla sekä flickr-syötteessä.

Suojasäällä löytyy vielä suliakin paikkoja metsän keskeltä

Pitkospuilla yli kosteikkojen

Tyypillistä suomalaista talousmetsää?

Pehkusuon ylitys

Kosteeta on mäntymetsässä

Iso-Naistenjärvi

Vesi virtaa järvestä.

City pyöräilyä Tampereella - Pyhä

Tampereen, Pirkkalan ja vähän Nokiankin puolella kiertää Pyhäjärveä ihan mukiin menevä pyöräilyreitti, Pyhä. Tämä noin 30 km pituinen reitti kiertää Pyhäjärven Tampereen puoleisen osan melkein rantoja pitkin aina Rajasaaren silloille asti, Pirkkalan ja Nokian rajalle. Maastoon reitti on merkitty sinisin tarroin joissa lukee Pyhä. Tarroja on pitkin matkan vartta erilaisissa tolpissa. Lisäksi ainakin Tampereen kaupunkin on julkaissut reitistä pienen kartan johon reitti on merkitty. Kartta löytyy ainakin Tampereen kaupungin nettisivuilta ja taitaa sitä saa paperisena kaupungin asiakaspalvelupisteestä. Kartta itsessään ei kulkiessa ole välttämätön mukana, sillä reitti itsessään on melko helppo ajaa, ja sinisiä tarroja on miltei riittävästi. Ja kun tutustuu reittiin etukäteen se jää kyllä suurinpiirtein mieleen.

Itse en tällä kertaa ajanut koko reittiä läpi. Omasta lähtöpaikastani ja siihen liittyvistä seikoista johtuen jätin reilu 5 km reittiä ajamatta. Villilän länsipuolelta Kaarilaan. Tosin tämä osa reittiä on mulle tuttu muista pyöräilyistä alueella. Se on kyllä yksi parhaimmista pätkistä reitillä. Varsinkin Villilässä pääsee ajamaan kapeata polkua ja lenkkipolkua pitkin miltei Pyhäjärven rannassa. Tosin sillä on paljon muitakin kulkijoita. Myös Vaakkolammin aluella Kaarilassa-Hyhkyssä pääsee pyöräilemään muualla kuin autotien vieressä olevalla pyörätiellä. Itse tulin reitille Vaakkolammin puolessa välissä ja jatkoin siitä miltei rannassa olevaa kävelytietä pitkin Tahmelaan. Myös tämä kohta reittiä aina Tahmelan asuntoalueelle on hienoa pätkää. Noustessa Tahmelan asuntoalueen kapeita teitä ylös Pyynikin harjulle joutuu ajamaan autotiellä. Myös laskun Varalan mutkasta Pyynikinharjulta kohti Pyynikkiä kulkee autotiellä. Ja varsinkin keskustaa kohti ajaessa vauhti tässä mäessä voi nousta melkoiseksi.

Tesomaa

Tesomaa

Tahmelaa

Varalan mutka Pyynikintiellä, Pyynikillä

Alamäki Pyynikintiellä, Pyynikillä

Pyynikillä hukkasin ensimmäisen kerran reitin, sinisiä tarroja ei löytynyt tai sitten ajoin alamäessä niiden ohi. Mutta pieni koukkaus ja sitten jo löytyikin reitti, hetkeksi. Pyynikin uimarannan alueella tarrat katosivat taas hetkeksi näkyvistä, mutta kävelytiellä kohti Eteläpuistoa tarroja ilmestyi taas tolppiin. Reitti kiertää Laukontorin kautta ja yli Ratinanvuolteen yli uutta kevyenliikenteen siltaa pitkin. Ja sitten ajetaan taas rantaa pitkin Ratinanrannan kerrostalojen ja Pyhäjärven välissä. Tästä eteenpäin aina Härmälään asti reitti kulkee rantaa pitkin kävelyteitä. Ensin Hatanpäällä, sitten Hatanpään Arboretumin läpi ohi Rantaperkiön ja Härmälän rannan.

Pyynikillä, välillä Pyynikki-Eteläpuisto.

Ratinan vuolle

Jalankulkusilta yli Ratinan vuolteen.

Ratinan kerrostalojen ja Pyhäjärven välissä.

Hatanpään Arboretum

Hatnpään Arboretum

Härmälässä noustaan Nuolianlantien varteen kevyenliikenteen väylälle. Pirkkalan puolella käännytään Pereen ja ajetaan pyörätiellä kohti Loukonlahtea. Jossain kohdassa pyörätie loppuu ja joutuu ajamaan hetken autotien reunassa. Kunnes käännytään taas lenkkipolulle ja ajetaan hetki Pyhäjärven rannassa. Haikassa tarrat katosivat näkyvistä hetkellisesti, ja reitti kulki ihan oman mielen mukaan. Kunnes pääsin takaisin reitille ja Pirkkalan läpi kulkevan Loukonlahdentien varrella olevalle pyörätielle. Tästä eteenpäin aina Rajasaaren silloille on vähän tylsää ajamista pyörätiellä. Kunnes päästää Nokian puolelle ja Pitkäniemen sairaalan läheisyyteen. Tästä reitti pujahtaa taas moottoritien ali Pyhäjärven rantaan ja jatkuu kohti Tamperetta Villilän läpi. Taas pääsee ajamaan hiekkatielle aivan Pyhäjärven rantaan.

Nuolialantie Härmälässä

Pereentie Pirkkalassa

Loukonlahtea Pirkkalassa

Loukonlahtea Pirkkalassa

Loukonlahdentie Pirkkala

Rajasaaren sillat

Moottoritien ja Pyhäjärven välissä Kalkussa.

Näin reitin myötäpäivään miltei kokonaan kiertäneenä huomastin muutamia puutteita. Ensinnäkin siniset reittitarrat saisivat olla isompia, ja niitä saisi olla enenmmän. Ja osassa paikoissa tarroja on revitty irti tolpista, niitä pitäisi vaihtaa ehjiin. Tosin tämä tarrojen reipiminen taitaa olla ongelma aina, ilkivaltaa kun riittää. Vielä kun reitti saataisiin kulkemaan lähempänä Pyhäjärveä niin hyvä. Tahmelan rannasta  kävelytie voisi jatkua rantaa pitkin ohi Varalan aina Pyynikin rannalle asti. Samoin kuin Pirkkalassa reitti saisi kulkea lähempänä järveä. Tosin nämä muutokset taitavat vaati paljon taloudellisia panostuksia uusiin pyöräteihin.

Kirjoituksen kuvat on kuvattu maastopyörän ohjaustangossa kiinni olevalla Canon Powershot D10 digipokkarilla. Reitti on tallennettu Garmin Forerunner 210 sykemittari-GPS laitteella.

Jalkapalloa: Ilves - RoPS (Suomen Cup)

Omasta jääkiekko kaudesta on onnistuneesti päästy eroon, ja heti perään täytyi aloittaa jalkapallo kausi. Pirkkalan keskuskenttä oli yllättävän hyvässä kunnossa kauden avausnäytökseen kun Ilves kohtasi RoPSin Rovaniemeltä Suomen Cupin 5. kierroksen ottelussa. Tosin kentän reuna ja katsomotilat olivat vielä veden vallassa, mutta tekonurmella kelpasi pelata. Kylmä tuuli hieman piinasi sekä pelaajia että  katsojia, mutta kentän laidalle oli silti kertynyt vajaa tuhat katsojaa seuraamaan ottelua.

Sen enempää otteluraporttia kirjoittamatta todetaan tähän kohtaan, että Ilves koki 0-3 tappio ottelussa. Ottelusta muutama valokuva, tässä alla kuvakollaasissa ja samat kuvat isompina ja erillisinä osoitteessa kuvat.nurkkaus.net > tapahtumia ja urheilua > urheilua > jalkapallo > Ilves-RoPS.

Jalkapallon Suomen Cup 5.kierros Ilves-RoPS

Kiakkoo: II-divisioona Pirkkalan Pingviinit vs Ikurin Vire Hockey

Vire otti tärkeän vierasvoiton ja kolme pisteettä kun se voitti Pirkkalassa pelatussa ottelussa sarjakärki Pingviinit. Ensimmäinen erä oli todellista Vireen voitenkulkua, vaikka jäähypenkkiäkin kulutettiin ahkerasti. Vire avasi pelin jo vajaan kolmen minuutin pelin jälkeen ylivoimamaalilla, ja jatkoi siitä maalitekoa lukemiin 0-4, kunnes Pingviinit vaihtoivat maalivahtia. Toisen erän puolen väliln jälkeen Pingviinien ryhtiliike sai tahtoa, tai sitten Vireen peli antoi hieman periksi, mutta Pingviinit aloitti takaa-ajon. Tosin Pirkkalalaiset eivät onnistuneet maaliteossa, kuin aivan erän lopulla. Siitä piti huolen mahtavasti pelannut lainamaalivahti Janne Karvonen. Kolmannessa erässä Pingviinit kavensivat lukemia 3-7 tilanteeseen kahden Vireen pelaajan istuessa jäähyllä. Loppulukemat viimeisteli Teppo Tieranta pelin viimeisillä sekunneilla siirretyn rangaistuksen aikana.

Ensimmäisen erän alku oli vauhdikasta kiekkoa, ja Vire painoi päälle heti alusta alkaen. Ajassa 00:58 Vireen painostaessa Pingviinien pelaaja pelaa kiekon yli laidan ja siitä seuraa kaksiminuuttinen ja ylivoima mahdollisuus Vireelle. Tätä tilaisuutta ei jätetä käyttämättä vaan ajassa 02:47 Tatu Laine onnistuu pistämään kiekon maaliin, syöttäjinä Anssi Tieranta ja Jussi Asunmaa. Pingviineille tarjotaan mahdollisuutta päästä peliin mukaan heti erän alussa, kun Vireen pelaajat ottavat kaksi erillistä mutta peräkkäistä kaksiminuuttista. Mutta Vire kestää Pingviinien ylivoiman uhrautuvalla joukkupelillä ja maalivahti Janne Karvosen hyvillä otteilla. Ajassa 09:14 Jussi Asunmaa syöttää ja Teppo Tieranta maalaa Vireelle 0-2. Erän puolessa välissä Pingviineillä on jälleen ylivoimaa, mutta Niko Majlund onnistuu pakkopelin katkaisussa ja syöttää Petteri Pajusen pahantekoon, lukemat Vireelle 0-3. Tämä oli alivoimamaali. Erän loppupuolella Tatu Laine viimeistelee Teppo Tierannan ja Jussi Asunmaan syötöistä lukemat 0-4 ajassa 15:34. Samassa ajassa Pingviinien maalilta luistelee Vili Haikarainen pois ja tilalle tulee Teemu Alapirtti.

Toisen erän Vire aloittaa siitä mihin ensimmäisessä erässä jäi, ajassa 24:00 Tatu Laine Petteri Pajusen ja Vili Mattilan syötöistä 0-5. Ja ajassa 28:16 Petteri Pajunen Henri Lintulaakson syötöstä 0-6. Pingviinit heräävät taisteluun ja pelin painopiste siirtyy kohti Vireen puolustualuetta. Vire kestää vielä yhden ylivoiman ja maalivahti Janne Karvonen onnistuu torjumaan yhden rangaistuslaukauksenkin. Vireen aikalisä hieman herättelee pelaajia, joille on tainnut hyvä olo hiipiä paidan alle tässä vaiheessa peliä, mutta ajassa 39:51 Pingviinit saa kuparisen rikke ja onnistuu kaventamaan pelin lukemiin 1-6-

Kolmannen erän alkuun Vire pääsi ylivoimalle, jonka lopputulos oli lukemat 1-7 taululle. Maalintekijänä Petteri Pajunen syöttäjinä Niko Majlund ja Anssi Tieranta. Pingviinit kaventaa vielä hieman ennen erän puoltaväliä lukemat 2-7. Ja erän puolen välin kohdalla kahden miehen ylivoimalla tilanne kaventuu lukemiin 3-7. Seuraavakin maali menee Pirkkalalaisten sarakkeeseen kun reilu viisi minuuttia on pelaamatta tilanne 4-7. Loppulukemat 4-8 viimeisteli Teppo Tieranta Niko Grönstrandin ja Jussi Asunmaan syötöstä ajassa 59:54 siirretyn rangaistuksen aikana.

Ottelun jäähyt:Pingviinit 4 kpl, 8 minuuttia. Vire 6 kpl, 12 minuuttia. Maalivahtien torjunnat: Pingviinit Vili Haikarainen (00:00-15:34) 6 torjuntaa, torjuntaprosentti 60 %, Teemu Alapirtti (15:34-60:00) 23 torjuntaa, torjuntaprosentti 87,5%. Vire Janne Karvonen 29 torjuntaa, torjuntaprosentti 87,9%.

Vireen tehomiet ottelussa: Petteri Pajunen 3+1, Jussi Asunmaa 0+4, Tatu Laine 3+0, Teppo Tieranta 2+1, Anssi Tieranta 0+2, Niko Majlund 0+2, Vili Mattila 0+1, Henri Lintulaakso 0+1 ja Niko Grönstrand 0+1.

Valmentaja Eero Heiskasen kommentit pelistä: Pelistä jäi 3 pinnaa käteen, hyvä näin. Ennakkoon odotin pelistä tulevan maalvahtien kamppailu ja näin kävi. Torjunnat 29-29 Karvonen oli hyvä ja varma.Henkisesti tärkeä voitto joukkueelle. Hyvä eka erä 0-4 kuudesta jäähyminuutista huolimatta. Pelattiin fiksusti omilla vahvuuksilla, toisen erän kymppiin saakka. Taululla 0-6, hyvän olon tunne iski ja ruvettiin ylipelaan puolustuksen kustannuksella jälleen kerran. Päästettiin kaveri mukaan liian helposti ja se meinas kostautua. Kolmas erä tasaista mutta se hävittiin, meidän täytyy jatkossa keskittyä paremmin ja pelata kurinalaisemmin. Tehokkain trio oli tänään Teppo Tieranta-Jussi Asunmaa-Tatu Laine. Puolustus päästä voi nostaa esiin Anssi Tierannan, hel****n kovalla asenne pelaamisella.

Tuttuun tapaan alla kuvakollaasi kuvista, ja samat kuvat isompina erillisinä hoki.nurkkaus.net sivulla.

Jääkiekon II-divisioonaa kaudella 2013-2014 Pirkkalan jäähallissa. Pirkkalan Pingviinit vs Ikurin Vire Hockey

Kiakkoo: Suomi-sarja Pirkkalan Pingviinit vs Ikurin Vire Hockey

Perjantaina koettiin paikallispeli tunnelmaa Pirkkalan jäähallista, kun Ikurin Vire Hockey matkusti Pirkkalan Pingviinien vieraaksi. Peli ole pitkästä aikaa tiivistunnelmaista ja ennen kaikkea hieno katseltavaa. Molemmat joukkueet yrittivät ja pelasivat melko kurinalaista jääkiekkoa, eivät kohnanneet ja painaneet päättömästi pitkin kaukaloa. Vireen maalilla pelasi numerolla 1 Juuso Grundström, ja hyvin pelasikin. Piti torjunnoillaan Vireen hyvin mukana pelissä. Pirkkalassa oli paikalla 102 maksanutta katsojaa.

Jo useita kertoja tällä kaudella kohdanneet joukkueet jatkoivat IkVin osalta siitä mistä edellisessä pelissä jäätiin. Nimittäin jäähyilyllä. Ensimmäisen erän aikana jäähyjä jaettiin 8 minuuttia ja ne kaikki kärsi Vire. Tosin allekirjoittaneelle tuli hieman mieleen, että onkohan tuolla päätuomari Järvisellä pingviini-jäätelöpuikko takataskussa, sen verran outoja osa tuomioista oli. Ajassa 15:14 Joni Muikku vei Vireen johtoon, mutta reilu minuutti maalista Pingviinit tasoittivat tilanteen ylivoimalla. Ensimmäisen erän jälkeen peli oli tasan 1-1

Toisessa erässä maalinteon aloitti Vire, ajassa 20:57 maalintekijän Kari Lohtander. Pingviinit tasoitti tilanteen kolmen minuutin päästä tilanteeseen 2-2. Ja heti Pingviinien maalin jälkeen Vire pääsi kokeilemaan ylivoimaansa, mutta Pingviinit tekivät alivoimalla lukemat 3-2. Erän puolessa välissä ajassa 29:58 Kari Lohtander tasoitti pelin lukemiin 3-3. Jäähyt menivät 4 minuuttia Pingviineille ja 2 minuttia Vireelle. 

Kolmannessa erässä ei enää maaleja tehty. Vire jäähyili 4 minuuttia ja Pingviinit 2 minuuttia. Tosin kolmannessa erässä päätuomari hylkäsi yhden Vireen maalin, joka oli tehty korkealla mailalla. Tästä tuomioista tosin suurin osa katsomosta oli eri mieltä, mutta tuomarin sana on laki. Vaikka kuinka väärä sana olisikin. Lisäksi kolmannessa erässä sattui, ainakin omasta mielestäni, kummallinen tapahtuma  kun linjatuomari Mikkonen noukki pelin aikana Pingviinien pelaajan mailan maasta ja luisteli sen pelaajalle. Tämä toi kyllä etua kotijoukkueelle, ja oli selkeä tuomarivirhe. Eli keskialueella taklauksen jälkeen Pingviinien pelaaja menetti hallinnan mailastaan ja maila ja jäähän laidan viereen. Pelaaja kuitenkin pelasi hetken ilman mailaa. Kun pelaaja oli luistelemassa hakemaan mailaansa, poimi linjatuomari sen jäästä ja luisteli kohti pelaajaa antaen sen tälle. Näin Pingviinit onnistuivat muodostamaan ylivoimahyökkäystä, joka ei olisi mailattomana onnistuinut.

Jatkoerä ei tuonut muuta kuin yhden 10 minuutin käytösrangaistuksen Pingviinien pelaajalle, joten pelissä mentiin voittomaalilaukauskisaan. Vireeltä ampuivat Joni Muikku, Tomi Pylvänäinen ja Kari Lohtander, joiden kaikkien laukauksen onnistui Pingviinien maalivahti torjua, ja kun Pingviineiltä onnistui yksi pelaaja päätyi peli 4-3 Pingviinien voittoon. 

Torjuntaprosentit olivat Pingviinien Antti-Jussi Harjula 93.02%, 40 kpl ja Vireen Juuso Grundsröm 93.18 %, 41 kpl.

Tuttuun tapaan laitan tähän alle kuvakollaasin pelin kuvista. Ja yksittäiset kuvat löytyvät nurkkaus.netistä.

Jääkiekon Suomi-sarjaa kaudella 2012-2013 Pirkkalan jäähallista. Pirkkalan Pingviinit vs. Ikurin Vire Hockey.

Taas toiset lentävät

Ensiviiikkolla taas tapahtuu maassa ja taivaalla oikeen urakalla. Joka keväisiä Ilmavoimien ilmailutapahtumia/avoimia ovia vietetään täällä Mansen läheisyydessä. Toivon mukaan ilmassa näkyy ainakin Hornetteja ja Hawkeja. Ja maanäyttelyssä muitakin koneita.

Tiistaina 22. päivä tapahtuu Satakunnan lennostossa Pirkkalassa klo 10-15 välisenä aikana. Maanäyttelyä, tapahtumaa maassa ja ilmassa.

Perjantaina 25. päivä tapahtuu Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Hallissa klo 9.30-14.30 välisenä aikana. Maanayttelyä ja tapahtumaa maassa ja ilmassa.

Kumpaankin tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Paikalle toivotaan varsinki koululaisia tutustumaan Ilmavoimien toimintaan ja tarjoamiin mahdollisuuksiin. Alueella on välillä melkoinen lentomelu, eli kuulosuojaus on paikallaan. Vähintään Ear-tyyppiset korvatulpat, mutta kuppisuojaimet ovat paremmat. Kuppisuojaimet ovat mielestäni pakolliset lapsilla. Tähän blogiin tulee taas valokuvia tapahtumista kun ne ovat ohitse. Lisätietoja puolustusvoimien nettisivuilta. www.puolustusvoimat.fi - ilmavoimat - joukko-osastot.

Kuvauksia: Ilmavoimien avoimet ovet, Satakunnan Lennosto

Tiistaina 24. päivä oli Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa Ilmavoimien avoimien ovien päivät. Vuoden tauon jälkeen oma kalenteri antoi sen verran periksi, että pääsin viettämään puolipilvisen mutta tuulisen päivän lentokentän kupeessa. Itselläni on sen verran kytköksiä SatLstoon, että suoritin siellä osan varusmiespalveluksestani vuonna 1992. Siitä on varmaan syntynyt kipinä lentäviin laitteisiin.

Tarkoitus oli valokuvata ja videokuvata erilaisia lentokoneita, mitä lennostolla on tarjolla. Mielenkiintoisampina tietenkin F18 Hornet hävittäjän soolo esitys ja Midnight Hawksin näytöslento. Hornet esiinty kahdesti ja Midnight Hawk taitolentoryhmä kertaalleen. Molemmat olivat näyttäviä esityksiä ja puolipilvinen sää mahdollisti täyden ohjelman ajamisen. Hornet käytti esityksessään vielä runsaasti flareja. Midnight Hawksit tosin esiintyivät vain kolmella koneella, koska yksi lentäjä oli flunssassa. Muuten päivä keskittyi maanäyttelyyn ja maassa olevaan ohjelmaan. Maanäyttelyssä oli esillä kaikki nykyiset lentävät laitteet: Pilatus, EADS Casa, Redigo, Vinka, Hawk ja Hornet, sekä helikopterit Hughes ja NH90. Maassa olevana ohjelmana oli Hornetin tankkaus ja aseistus maantietukikohdassa. Harmin paikka kun helikopterit eivät lentäneet esittelylentoa, niitä on aina mukava katsoa.

F18 Hornet rullaa kiitoradalle.

Lähettäjä Ilmavoimien avoimet ovet 2011. SatLsto

Maanäyttelystä otin tottakai valokuvat jokaisesta koneesta ja ilmassa tapahtuneet näytöksen yritin ikuistaa videolle. Valokuvaaminen onnistui hyvin, mutta videoiden kuvaaminen oli hieman haastavampaa. Osa lentonäytöksen kuvioista jäi aina välillä puiden, rakennusten ja koneiden katveeseen ja koneet pääsivät hukkumaan videolta. Kuvaamista vaikeutti vielä sekin, ettei kamerassani Canon Legria HFR17 ole muuta etsintä kuin näyttö. Nopeasti liikkuvaa kohdetta, kuten lentokoneita, kuvattaessa pelkän näytön avulla on huono seurata kohdetta. Jäin todellakin kaipaamaan vanhan kameran perinteistä etsintä, sillä sai tasaisempaa jälkeä aikaiseksi. Lisäksi kameran automaattitarkennus haki aina välillä kohdetta, varsinkin kun kuvassa oli pilviä, puita tai muita kohteita. Tosin tämän korjasin käyttämällä manuaalitarkennusta äärettömään. Ja kuvasta tuli välillä melko pomppivaa, varsinkin pitkällä zoomilla, koska jalustaa ei pystynyt käyttämään lentokoneiden liikeradasta johtuen eikä kameran kuvanvakaaja kyennyt täysin stabiloimaan tätä.

Ainakin yksi kuva nousi yli muiden, omasta mielestäni. Näin vannoutuneena custom-moottoripyöräilijänä olin hämmästynyt ja vaikuttunut Pilatuksen komeasta ja kiiltävästä potkurikartiosta, jollaista ei useasti näe sotilaskalustossa. Hieno nähdä yleensä niin "itä-saksan harmaassa" sotilaskalustossa tälläinen yksityiskohta.

Lähettäjä Ilmavoimien avoimet ovet 2011. SatLsto

Kaikki kuvat löytyvät Picasawebistä ja videot Youtubesta, kunhan ne kerkiän sinne saamaan. Varsinkin videoiden kanssa tuntuu menevän aikaa. Kuvasin ne Full-HD tasoisena, enkä editoinnissakaan huomannut muuttaa kuvakokoa pienemmäksi, joten tiedostot ovat isoja. Lähettäminen kestää.



Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hyvä, itse ainakin viihdyin. Sää suosi ja ilmassa oli sopivasti kerosiinin tuoksua. Nähttävää oli vaikka helikopterit eivät lentäneetkään. Ja 3 €:lla sai ison kupillisen armeijan mainiota hernekeittoa tykötarpeineen. Kuvaamista, sekä kameralla että videokameralla, tuli harjoiteltua. Toivottavasti opin jotain, jos ei muuta niin säätämään kameraa ja käsittelemään sitä, vaikka tuloksissa ei näkyisikään kehitystä.