Säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin päivittetävä henkilökohtainen "avautumiskaivo", joka käsittelee kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kuitenkin vain minua itseäni kiinnostavia tai hetkauttavia asioita. Valokuvien ja videoiden kautta matkakertomuksiin maailmalta ja patikoinnin sekä maastopyöräilyn pariin luontoliikunnan puolelle. Tällä hetkellä vahvasti edustettuna Tamperelainen divari koripallo valokuvien kautta.
Tästä blogista ei todellakaan ole tulossa mikään ruokablogi tai kokkausneuvoja antava reseptisivusto, mutta muutaman sanan ajattelin ruoasta ja syömisestä tähän raapustaa kuvien kera. Idea lähti taannoiselta Floridan reissulta, jossa muutaman kuvan napsin aterioista. Ja onhan sitä aikaisemminkin ruoasta ja juomasta tullut napsittua kuvia. Mutta nyt tästä voisi ottaa jopa jonkinlaisen teeman muiden blogi kirjoitusten sekaan.
Aamupaloja
Hotellissa jossa yövyimme Miamin yöt, Holiday Inn Miami North – I-95, ei ollut totuttua mannermaista buffet tyylistä aamiaispöytää, vaan kaikki aamiaiset tilattiin listalta. Henkilökohtaisesti ei ko tyylistä pidä vaan todellakin kaipasin suomalaiseen makuun perinteistä aamiaisvalikoimaa. Ensimmäisessä kuvassa pekonia, veteläksi keitettyjä munia ja aamiaisperunoita. Ihan hyvä setti, paitsi että pekonit olivat todella kuivia ja "kovia". Omalla pekonirankingilla saavat 2/5. Toisessa kuvassa samaiset aamiaisperunat, eli kevyesti paistettuja perunakuutioita höystettynä kevätsipulilla. Ja kolme erilaista aamiaisleipää eli -sämpylää. Jokaisessa eri sisällys kinkkua, pekonia, munaa. Ja kolmannessa kuvassa perinteinen pannukakku aamiainen marjoilla ja vaahterasiirapilla. Aamiaisten taso vaihteli todella paljon tässä hotellissa, riippuen siitä kuka kulloinkin oli keittiössä. Ja totta kai kahvia kului joka aamiaisella.
Pitsoja
Ensimmäinen pitsa on pannupitsan tyylinen pepperoni tekele Miami Beachilla. Finnegan's Way nimisessä ravintolassa Ocean driven varrella. Luulin ensin että tuolla koolla ei tule kylläiseksi, mutta oli ihan riittävä lounas pitsaksi. Toinen pitsa onkin sitten New Jerseystä Newark Liberty International Airportilta. Ihan hyvä setti sekin vaikka sisälsikin chorizo makkaraa, joka oli kohtuu mausteista paikka paikoin.
Leipäsiä
Ensimmäisessä kuvassa on Blue Heaven ravintolan Lobster Sandwitsh. Key Westissä kun oltiin piti tälläistä merenelävä juttua maistaa, vielä kun oli päivän erikoinen jota suoditeltiin. Hyvää oli, ja jäi mieleen voisiko kotiuunissa värkätä samantyylistä vaikka katkaravuista. Toinen leipä oli vähintään yhtä hyvä ja jotain mitä ei kotisuomesta saa. Philadelphia Cheese Steak (Cheesesteak) eli philly steak sandwich. Kai näilläkin amerikan ruoilla olisi menekkiä tässä pikaruokaa ja amerikkaa ihannoivassa maassa. Ja tulihan sitä tietenkin käytyä Taco Bell pikaruokaravintolassa.
Juomaa
Pari kurkun kostuttajaa Key Westistä Old Town Mexican Cafe and Tequila Barista. Mansikka margarita ja joku rommi hässäkkä.
SASin lento Helsingistä Kööpenhaminaan aloitti eeppisen reissun Floridaan, tarkemmin Miamiin. Tarkoitus oli hyvällä porukalla mennä katsomaan Orlandoon NBA koripalloa ja Miamissa katsastaa NHL jääkiekkoa. Jo syksyllä 2019 aloitettu reissun suunnittelu ja odottaminen oli saamassa täyttymyksensä. Orlandossa odotti Chicago Bullsin ja Orlando Magicin välinen ottelu sekä Lauri Markkanen. Ja Miamissa kohtaisivat New Jersey Devils ja Florida Panthers sekä tietenkin Aleksander Barkov. Tosin jo tässä menomatkalla maailmalla jylläävä Korona virus antoi ajattelemisen aihetta, mutta reissuun joka tapauksessa lähdettiin.
No maailma muuttuu ja nyt tuntui muuttuvan melkoisella vauhdilla. Paikalliset virusepidemiat muuttuvat pandemiaksi ja maailma alkoi sulkeutua. Ensin peruttiin NBA peli ja sitten heti perään NHL ottelu. Kaiken tämän tilalle piti keksiä muuta tekemistä. Mutta onneksi oltiin suuressa ja mahtavassa amerikassa. Mähtävää ja koettavaa riitti. Kaukaa viisaina ryhmälle oli otettu muutama vuokra-auto käyttöön, joten liikkuminen ei ollut ongelma. Kahdella 12 hengen pakulla ja kahdella henkilöautolla porukka pääsi hyvin liikkumaan ja tarvittaessa vaikka eripaikoihin ja eriaikoihin.
Nyt kun molemmat pelit oli peruttu ja aikaa erilaisille seikkiluille jäi suunniteltua enemmän, otettiin ensimmäiseksi kohteeksi Miamin keskusta ja Miami Beach.
Miamin keskusta oli hotellilta sellaisen 20 minuutin ajomatkan päässä. Ensin alkuun moottoritietä (5 kaistaa suuntaansa ja ruuhkat vähän toista kuin Tampereella) sitten keskustan katuja. Autoille tehdyssä kaupungissa oli kyllä parkkipaikkoja, mutta melkoisen hintavia. Valinnan varaa oli pysäköintitaloissa, kadunvarren pysäköintialueista aina yksityisiin parkkialueisiin. Miamin keskusta oli ison amarikkalaisen kaupungin keskusta. Hallintoa ja liike-elämää, sekä korkeita rakennuksia. Kauppoja ei hirveästi löydetty, ne taitavat olla kaikki kauppakeskuksissa. Siellä ei paljon aikaa vietetty, tosin American Airlines Arena käytiin katsastamassa ulkoa ja Miami Heatin fanikaupan muodossa. Kohta jo suunnistettiinkin tv:stä tutulla keltaisella amerikan taksilla kohti Miami Beachia. Siellä odottivat tietenkin se kuuluisa ranta ja tottakai tv sarjoista (Miami Vice) tutut pastellin sävyiset rakennukset.
Päivän sai hyvin kulumaan Miami Beachilla ja olisi kyllä kelvannut siellä pidempäänkin olla. Melkoista touhua noin opiskelijoiden kevät loman aikana. Rannalle piti mennä poliisi tarkastuksen läpi, ja vaikka turistille ja normaalille ihmiselle poliisit olivat ystävällisiä ja rauhallisia näki voimankäytön oikeudet ja mahdollisuudet läheltä kun jokin porukka vähän "ryppyili" rajoituksille. Rannalle ei saanut viedä alkoholia eikä lasipulloja. Ei muitakaan vaarallisia esineitä, reput ja kassit katsottiin läpi. Olisihan sinne rannalle kelvannut jäädä makoileen ja välillä pulahtaa meressä uimassa. Oli muuten suolasta vettä. Mutta vaalea pohjolan poika poltti nahkansa helposti.
Ensimmäisestä päivästä selvinneenä aikainen herätys ja autojen keulat kohti Florida Keysiä ja siellä odottavaa Key Westiä. Ensin sitä 5-8 kaistaista moottoritietä joka pikkuhiljaa kapeni ja kapeni kunnes oltiin kaksikaistaisella sillalla joka vei kohti Key Westiä. Tämäkin tuttu monista televisiosarjoista ja elokuvista.
Key West olikin sitten aivan erilaista kuin Miami ja Miami Beach. Hieman hipahtava ja boheemin oloinen kylä, joka kylläkin oli kaikenlaisten turistien suosiossa. Täältäkin löytyi uimarantoja vaikka muille jakaa ja muuta nähtävää. Myös se kuuluisin Ernest Hemingway talo. Se tuli nähtyä ulkopuolelta. Hyvin sai koko päivän kulumaan.
Kahden ulkopäivän jälkeen olikin hyvä viettää hetki sisällä. Matka suuntautui kohti yhtä monista ostoskeskuksista. Tässä Sawgrass Mills nimisessä ostoskeskuksessa on pääsääntöisesti outlet-myymälöitä, ja niitä on suomalaiseen mittakaavaan melkoinen määrä. Siellä saatiin kuluun helposti koko päivä, ja taisi noille naispuoleisille matkaajille jäädä vähän hampaan koloon kun sieltä lähdettiin pois. No, kauppakeskuksen koosta kertoo jotain se, että Garminiin tuli miltei 18 000 askelta sen päivän aikana. Melkonen kävely, ja me äijät sentään välilllä istuttiin kaljalla ja "miesparkeissa".
Uuden päivän valjetessa autojen nokat suunnattiin jälleen kohti etelää. Osa porukasta ajoi Evergladesin kansallispuistoon ja osa suoraan rannalle Key Biscayneen. Evergladesissa oli tietenkin rämeveneet ja mahdollisuus ehkä nähdä alligaattoreita. Ja Key Biscaynessa olisi kuulemma Floridan kirkkaimmat vedet ja hieno ranta.
Hieman oli erilainen kansallispuisto kuin mihin täällä Suomessa on totuttu. Tosin kovin syvälle kansallispuistoon ei tällä reissulla päästy, siellä kuulemma menee polkuja ja on samanlaisia nuotiopaikkoja kuin meillä täällä Suomessa. Tosin vastaan ei kävele poroja niin kuin lapin kansallispuistoissa, vaan vaikka alligaattori.
Key Biscayne oli ranta muiden rantojen joukossa. Tosin hiekka oli hienoa niin kuin Miami Beachilla, ei karkeaa kuin Key Westin rannoilla. Vesi meressä oli aivan yhtä suolaista kuin muuallakin, kirkkaudesta en osaa sanoa mitään kun en sukeltanut maskilla. Mutta kuitenkin erilaista kuin Suomen sisämaan järvissä tai edes merellä.
Näiden muutamien päivien aikana maailma oli todella muuttunut ja kotimatka mutkistui todella. Välillä taisi osalla olla pieni kylmä rinki takapuolen ympärillä kotiinpaluun onnistumisesta. Mutta kotiin päästiin onnistuneesti SAS:in ja Saarikoski Travelsin ansiosta. Tosin monimutkaisesti ja aikaa vievästi, mutta kotiin päästiin. Lennot sujuivat lopulta reittiä Miami - New Jersey - Kööpenhamina - Tukholma - Helsinki. Matkaan käytettiin aikaa n. 35 tuntia. Jossain vaiheessa lentolipun, joka meillä oli, hinta oli jo 2 000 € tai jopa 8 000 €.
Mitä tästä amerikan matkasta jäi sitten käteen. Paljonkin. Ensinnäkin suuret kaupungit on tehty autoille, ilma autoa ei oikeen pärjää kulkemisen kanssa. Tosin auton vuokraaminen on halpaa, paljon halvempaa kuin Suomessa. Ajamistyyli ja -rytmi pitää opetelle uudelleen, niitä autoja todellakin kulkee näillä teillä. Ja jos vaan pystyt asenna Google Mapsin navigaattori suomen kielelle, varsinkin jo englantisi on ruosteessa. Pankkikorteillä ja Visalla/Mastercardilla pärjää, mutta käteistä on hyvä varata mukaan tippien muodossa. Tippejä väki todellakin odotta, niiden ymmärtäminen on ensin alkuun vaikeaa suomalaisesta maksukulttuurista tulevalle. Jos ottaa ruokapaikassa ison aterian, se todellakin on iso. Itse opin kantapään kautta tämän asian ja aloin tilaamaan regular annoksia jos erilaisia kokoja oli tarjolla. Ja jäihän tästä reissusta nälkää mennä uudelleen rapakon taakse. Jos ei muuten niin ainakin katsomaan noita nyt näkemättä jääneitä NHL ja NBA otteluita.
Ja jäihän tästä reissusta käteen myös melkoinen määrä valokuvia ja pieni pätkä videokuvaaakin. Valokuvia kannattaa käydä katsastamassa Flickrin Florida albumissa.
Talven kolmas ja samalla viimeinen autokisa Mouhijärven jäätyneellä pellolla ajettiin lauantaina. Olin taas Team Mutun Vilkut porukan kutsumana paikan päällä kameroiden kanssa. Nyt sääkin suosi kuvaaja ja kisan alkuvaiheessa myös ajajia. Aurinkoa ja pikkupakkasta, ratapohja mukavasti jäässä. 4 tunnin ajosessio aloitettiin tunti etuajassa totutusta, jotta päästiin nauttimaan kovasta ja vähemmän kultaisesta radasta.
Tälläkin kertaa kuvasjan suurimman huomion vei videokuvaa ja kortille tarttuikin liikkuvaa kuvaa melkoinen määrä. Tosin editointi on vasta alkuvaiheessa, niin ei tiedä paljon lopullisen videon pituus taas on. Mutta tulihan siellä kuvattua kuviakin joita on jo laitettu näkyville. Tässä alla kuvakollaasi, ja enemmän sekä suurempia www.flickr.com/peepet tai www.facebook.com/nurkkausphotos. Video tulee sitten joskus myöhemmin.
Maaliskuu aloitettiin Tesoman palloiluhallilla koripallon Miesten Divisioona B:n paikallistaistelun osalla 2. Raholan Pyrkivä koki mieltei shokki tappion syyskaudella Tampereen Pyrintö Akatemian B joukkueelle. RaPy on tällä kaudella majaillut sarjataulukon 4 parhaan sijoilla, taistellen tiukasti kotiedusta pudotuspeleihin, kun taas Pyrintö Akatemia B majailee sarjataulukon viimeisillä sijoilla, taistellen säilymisestään valtakunnallisessa sarjassa.
Tesomalla nähtiinkin tiukkaa koripallopeliä, jota Pyrintö Akatemia vei johtotilanteessa pitkälle otteluun. Johtoaseman vaihduttua pelissä 14 kertaa. Tasaisesti mentiin. Aivan ottelun lopussa RaPy pääsi niskan päälle, vai olisiko saanut niskalenkin selkäapinasta, ja pystyi viemään pelin maaliin voitokkaasti.
