sunnuntaina, elokuuta 13, 2017

Ritajärven luonnonsuojelualue

Ritajärven luonnonsuojelualue Sastamalassa oli tämän kertaisen päiväretken kohde. Sinne on pitänyt mennä jo aikaisemmin, mutta kaikenlaiset muut hommelit ja menot ovat sotkeneet suunnitelmia. Mutta nyt oli aikaa käydä miltei naapurissa kurkkaamassa miltä siellä näyttää. Mukavasti heti Kiira-myrskyn jälkeisenä päivänä. Vettä oli tullut melkoisesti maahan, ja vielä ajomatkalla Tampereelta Sastamalaan tuli välillä sadetta niskaan kaatamalla. Mutta pelipaikalle kun päästiin niin sade lakkasi, vaikkakin tummat pilvet roikkuivat pään päällä ja sää oli hiostavan kostea. Mutta vettä ei satanut kun lyhyen hetken Alanen Ritajärven pohjoisella nuotiopaikalla, juuri kun piti alkaa tulien tekoon. Sade ei haitannut, ja loppukin pian. Tulet saatiin aikaiseksi ja koko porukalle makkaraa tikun päähän.

Patikointi reitti Ritajärvellä on mielestäni vaativaa. Reitti on polkua, jossa joutuu kävelemään erikokoisten kivien ja puunjuurten seassa, ei siis mitään etelä-Suomen kansallispuistojen suosituimpien reittien "moottoritietä". Ja korkeuseroja on jonkin verran, sekä maastossa että paikallisesti eri kokoisten kivien muodossa. Ihan pelkillä lenkkareilla ei välttämättä pärjää, mieluusti laittaisin suosiolla jalkaan tukevampaa vaelluskenkää. Ja vaikka alueelle on rakennettu pitkospuita ja muita rakennelmia, märkiä kohtia löytyy. Varsinkin sateiden jälkeen.

Mutta tämä enemmän luonnonomainen ja "huonompi" polku ja vaikeampi maasto on kyllä yksi tämän alueen positiivisisti puolista. Aivan pienten lasten kanssa en kyllä lähtisi kaikkia kolmea järveä kiertämään. Polut ovat kyllä hyvin merkitty ja nuotiopaikat mitä miellyttävimmillä paikoilla.

Sateen uhasta johtuen jätin järkkärin kotiin ja tämän reissun kuvat on kuvatta vuosia vanhalla Canon Powershot D10 pokkarilla, mutta hyvin sekin pelitti. Ehkä seuraavalle kerralle otetaan mukaan parempaa kuvauskalustoa.

Alla kuvakollaasi kuvista, kollaasin kuvat löytyät Flickrin Photostreamista (https://flic.kr/s/aHsm6t7aS6). Alla myöskin kartta reitistä sekä kuvana että 3d viritelmänä.




keskiviikkona, elokuuta 09, 2017

Täydenkuun yömelonta

Tampereen taivaalla möllötti täysikuu maanantaina 7.8.2017. Tai siis möllötti ja möllötti, kai se siellä oli, pilvien takana. Ainakin osittaisen kuunpimennyksen ajan. Auringonlaskiessa lähdettiin melomaan suurkanooteilla Kaupinojan rannasta kohti Tapatoran saarta. Näsijärvellä oli vielä menomatkalla sen verran valoisaa että melominen sujui miltei päivänvalossa. Tai siis hämärää, mutta valoisaa silti. Silmät tottuivat nopeasti vallitseviin valo-olosuhteisiin kun häiritsevää valosaastetta ei ollut paljonkaan taivaalla. Vaikka oltiin vain muutama kilometri Tampereen keskustasta.

Tapatoran saarella ollessa, nuotiota sytytellessä iltapimeni ja muutama tähtikin syttyi elokuiselle taivaalle, mutta kuu perhana pysyi pilvien takana. Wokit tuli syötyä ja nokipannukahvit juotua ja pikkuhiljaa pakkailtiin kamoja kotimatkaa varten. Ja kas kummaa pilvet väistyivät ja täysikuu loi siltaa järven selälle. Ja voi sitä valon määrää. Hetken oli aivan pimeätä mutta taas näki meloa kuun valossa kohti kotia.

Muutama valokuva tuli retkellä otettua, mutta sattuneesta syystä mukana oli vain vesileikit ja kovan menon kestävä Canon Powershot D10 pokkarikamea, ei sitä isoa järkkäriä jalustoineen ja putkineen, niin valokuvatkin ovat vähän mitä ovat. Ei riitä potku pikkukamerassa luonnonilmiöiden kuvaamiseen siinä laajudessa kuin mielikuvitus ja kuvaajan halut olisivat halunneet. Linkkaan nyt kuitenkin muutaman valokuva reissulta tähän alle tuolta Flickristä.

Sunset

Sunset

Paddlers at sunrise

Camp fire

Canoes

Full moon

Full moon