Patikointi: Puurijärven-Isosuon kansallispuisto

Syyskuun lopun pakkasyön jälkeen suunnattiin Varsinais-Suomeen, Puurijärven-Isosuon kansallispuistoon. Aamusta kun lähtee niin voi ehtiä näkemään auringon nousun sumun seasta. No nyt ei ihan ehditty poluille aivan auringon nousun aikaan eikä sumukaan peittänyt suota. Paikka paikoin sumua kyllä oli reilusti, oikeen hernerokkasumua. Kyllähän suolla ja joen päällä oli sumua, mutta pahasti polulta sivussa.

Puurijärven-Isosuon kansallispuisto oli uusi tuttavuus patikoinnin suhteen. Useasti ohi ajaneena ja paikan ponganneena, sain vasta nyt aikaiseksi käydä paikan päällä. Etukäteistutustumisella luontoon.fi sivuilla hieman arvelutti reittien pituus, esitteissä kun ei näkynyt kun lyhyt kierros suolla. Mutta eipä hätiä mitiä, jo kuulopuheissa tuli ennakkotieto pidemmästäkin reitistä. Ja paikan päällä reiteille tuli vahvistus. 

Auto parkkiin Isosuon pysäköintialueelle ja suoraan pitkoksille muuttolintujen kaakatuksen ja vaakkunan säestämänä. Lähdin kiertämään reittiä myötäpäivään. Pitkoksia kulkiessa reitti mutkitteli suota pitkin, ympärillä kitukasvuisia mäntyjä mutta vielä ei maaruskaa paljon näkynyt. Tosin osa heinistä ja maakasveista oli hennon riitteen ja kuuran peittämiä. Ensimmäisenä vastaan tuli lintutorni, jonne kiipeämällä sai hieman näkymää ympäröivästä suosta. Lintutornin jälkeen vastaan tulee pisto turvesuulille. Näitä pitkoksia jatkamalla pääsee Ala-Kauvatsajoen laavulle ja tulistelupaikalle. Nimensä mukaisesti joen varressa.

Tulipaikalta pääsee takaisin joko kulkemalla samaa jälkeä takaisin pitkin pitkospuita suon läpi, tai kulkemalla hiekkatietä kohti Mutilahden lintutornia. Hiekkatie kulkee lähempänä jokea. Itse kuljin takaisin samaa jälkeä pitkoksia pitkin. Turvesuulilta ei ole pitkä matka seuraavalle pistolle, joka vie samalle Mutilahden lintutornille, jonne pääsee hiekkatietäkin pitkin. Lintutornin lisäksi täällä on pohjapato, jolla säädellään Puurijärven vedenkorkeutta. Joskus, matalan veden aikana, tästä on päässyt kuulemma kävelemällä yli. Nyt kyllä vesi virtasi niin että kengät kastuvat.

Kaiken kaikkiaan vajaa 7 km polkua on miltei täysin pitkostettu. Ja tasaista, ainoa nousu ja lasku tulee lintutorniin kiipeämisestä. Pitkokset ovat hyvässä kunnossa, tosin kapeat. Laavu oli hyvässä kunnossa ja puitakin löytyi. Erityistä nähtävää täältä ei löydy, suoluontoa, lintutornit ja pohjapato.

Ttuttuun tapaan kamera kulki mukana. Alla valokuvia maasta ja ilmasta, lisää kuvia Flickrin Puurijärvi-Isosuo -albumissa.