Talvi touhuja

Talvi tuli sitten taas tänne Manseen. Lumet kun kerran jo sulivat poiskin ja pari viikkoa vietettiin taas oikeen kurasessa ja pimeässä ilmassa. No toivottavasti nyt lumet pysyisivät hieman pitempään maassa, vaikka kevääseen asti. Koirat kyllä tykkäävät lumesta. Ja nyt pääsivät juoksentelemaan vapaanakin metsässä ja poluilla. Kyllä oli taas vauhtia. Ja kotiin tulokin oli huomattavasti mukavampaa, kun koirat olivat vain märkiä, ei tarvinnut kiertää suihkun kautta sisälle. Talvitouhut taitavat näillä kahdella olla vain juoksemista ja peuhaamista lumessa. Se on kyllä oikeen hyvää kuntoilua ja kasvua molemmille koirille. Ei narussa kulkeminen pitemmän päälle ole mukavaa. Karo tosin saa taas harjoitella pulkan vetämistä, heti kun lunta tulee sen verran että pulkalla pääsee.

Otin lenkillä muutaman valokuvan koirista. Niissä näkyy hyvin Blondin kasvu, ja muutenkin mitä koirat tuohuavat ulkona. Käykää katsomassa kuvia nurkkaus.net :in sussarit sivuilla. Siellä on sekä Karon albumissa että Blondin albumissa uusia kuvia.

Lunta

Taisi sitten talvi tulla oikeen todenteolla tänne Manseen. Pikku pakkasia on nyt ollut jo muutaman päivän ajan ja luntakin on tainnut sataa pari päivää putkeen. Maa on jo melkein joka kohdasta valkoinen. Koirat ainakin tykkäävät kun on lunta. Ja kyllä isäntä ja emäntäkin olivat jo melko kyllästyneitä siihen ainaiseen pimeyteen, kun maa oli musta ja päivät lyhyitä. Nyt on ainakin pikkaisen talvista tunnelmaa.

Blondi on sitten seikkailut meidän kanssamme 5 ½ viikkoa. Ikää Blondilla on 4 kk 2 vko, aikas iso likka siittä on jo tullut Ja tuntuu oppineen todella hyvin talon tavoille. Rohkeutta on tullut kokoajan lisää, niin kuin kokoakin koiralle. Karon kansssa peuhaamisesta on tullut oikeen kunnon show. Tosin sisällä koheltaminen on pikkaisen jäänyt, se koheltaminen on siirtynyt ulos. Kun koirat vaan päästää jossain pellolla tai aukiolla vapaaksi, niin alkaa mieletön juokseminen ja tappaleminen. Kai siinä koirat jo pikkaisen kokeilevat kumpi on kumpi. Sekin aika väistämättä koitaa, kun Blondi testaa marssijärjestystä laumassaan, ja haastaa Karon siitä kumpi on arvoasteikolla ylempänä. Vielä Karo huomioi Blondin pentuna ja antaa tälle tasotusta mutta kyllä sekin vielä tulee muuttumaan.

Lumessa leikkimisestä ja touhuamisesta on kyllä tullut molemmille koirille suuri hupi. Karo pyörii ympyrää lumessa ja tunkee päätään joka kinoksen sisään. Ja Blondi pomppii välillä kuin jänis kaikilla neljällä jalalla ilmaa, eikä oikeen tiedä kuinka täällä pitäisi toimia. Ja saa melkoisia juoksukohtauksia narun päässä. Lumi vain pöllyää kun koirat telmivät.Ja Karokin on päässyt taas harjoittelmaan pulkan vetoa. Hommaa mistä se tykkää todella paljon. Kun valjaat ja pulkka kiinnitetään koiraan niin Karon olemuksesta oikeen huomaa että nyt tehdää jotain speciaalia, jotain mistä koira nauttii. Siinä ei silloin kiinnosta paljon mikään muu asia. Blondi suhtautui yllättävän rauhallisesti Karon vetohommiin. Tosin oli se aluksi vaikeata ymmärtää että nyt ei lenkillä ollessa telmitä, vaan joutuu kulkemaan yksistään ja toinen tekee hommia.

Vielä kun talvikelit pysyisivät tälläisenä, niin pääsisi elämään talvi elämää oikeen kunnolla. On se koirillekkin mukavempaa telmiä lumessa kun kurasessa maassa. Ja jos oikeen kunnon pakkasia tulee, niin Pyhäjärvikin vetää jäähän. Päästään juoksemaan oikeen aukealle pinnalle. Ja kuka ties vaikka tänä vuonna päästäisiin Siilinkari-kävelykin tekemään?

Uutta vuotta 2008

Vuosi 2007 sitten meni. Ja uusi vuosi 2008 alkoi oikeen kunnon rytinällä. Näin ainakin täällä Tampereen Raholassa. Välillä tuntui, että asuisin jossain muussa maassa kuin Suomessa. Ainakin rätinän ja paukkeen osalta tuntui asuinpaikaksi sopivan Irak tai Afganistan. Tosin en kummassakaan ole ikinä käynyt, mutta uutiskuvista ja juttujen perusteella uskoisin, että pauke lähenteli niiden maiden normaali elämää. Välillä rupesi jo hieman risomaan se meteli, varsinkin kun tiesi että töihin lähtö oli aamulla edessä ja kello pirisisi 5:45. Mutta onneksi uusivuosi ja sen juhlinta on vain kerran vuodessa. Ei tarvi useasti kärsiä humalaisten varomattomasta rakettiammunnasta ja alaikäisten järjettömästä pikkupaukkujen paukuttelusta.

Ensin alkuun hieman pelotti Blondin suhtautuminen paukkeeseen. Se kun on hieman arempi koira. Varoo kaikenlaisia uusia asioita, eikä muutenkaan suhtaudu yli-innokkaalla uteliaisuudella asioihin. Karon puolesta en nyt niinkään ollut huolissani. Se kun on jo monta uutta vuotta juhlinut, eikä paukahteluihin tai raketteihin suhtaudu enää oikeestaan mitenkään, sen suhteen ollaan aika onnellisessa asemassa. Mutta Blondi taas yllätti meidät. Koira ei oikeestaan ollut moksiskaan raketeista ja paukkeesta. Ensimmäiset paukahdukset tietenkin saivat korvat nousemaan terhakkaasti kuuntelu asentoon, ja muutenkin koiran valppaaksi. Mutta niiden jälkeen kaikki sujui rauhallisesti. Onneksi. Tehtiin vähän pidempi lenkki viiden aikoihin illalla. Jo silloin Länsi-Tampereella alkoi paukuttelu. Lenkki sujui hyvin ja aluksi harvemmin ja kauempaa kuuluviin paukahteluihin Blondi tottui nopeasti. Kuuden jälkeen alkoi varsinainen paukuttelu, mutta molemmat koirat nukkuivat tyytyväisenä sisällä maha täynnä Seitä ja riisiä. Ei edes radio tai tv ollut mitenkään normaalia lujemmalla, vaan kaikki ulkona tapahtuva kyllä kuului ja näkyi sisälle. Ja kymmenen jälkeen, kun paukuttelu onneksi hieman laantui, käytiin vielä nopeasti ulkona. Kumpikin koira haisteli maailman menoa tyytyväisenä ja teki iltalenkkinsä aivan kuiten normaaleina arki-iltoinakin.

Ehkä osasyynä Blondin rauhallisuuteen oli Karon rauhallisuus. Kun toinen koira ei vauhkoa eikä näytä mitenkään hermostuvan paukkeesta ei pienempikään reakoinut siihen mitenkään. En tiedä. Eikä kyllä isäntä ja emäntäkään tehneet illasta mitään showta, vaan sitä vietettiin aivan kuin tavallista iltaa. Siis kumpikaan ei asettanut koirille mitään vaatimuksia tai stressiä etukäteen, kuinka ne nyt kestävät paukuttelun. Ehkä Blondin veriperintö Saksanpaimenkoiran sukuisena koiran tulee esille tässä paukunkestävyydessä. Mutta hyvä vain niin. Blondi jaksaa vaan yllättää harvase päivä. Ehkä siittä vielä saadaan aikaiseksi hyvä käyttökoira meidän tarpeisiimme.

Koirapuistossa seikkailua.

Blondi pääsi sitten ensimmäiselle koirapuisto seikkailulleen. Käytiin tutustumassa Tesoman koirapuistoon yhdessä Saksanpaimenkoira pennun Duran kanssa. Koirat kun ovat suurinpiirtein saman ikäisiä, vain muutama viikko ikäeroa, niin leikki on tasaväkistä. Toisin kuin Karon kanssa leikkiminen.

Koirapuistossa kaikki sujui hyvin. Vaikka paikka olikin uusi Blondille, meni se sinne rohkeasti sisään. Ensin piti tietysti haukkua Dura, mutta sitten alkoi telmiminen ja juokseminen. Tunnin koirat olivat koko ajan liikkeessä ja painoivat ympäri puistoa. Välillä Blondi edellä ja Dura perässä ja sitten taas osia vaihtaen. Ainoa harmittava asia oli kura jota puisto oli puolillaan. Koirapuiston maa saisi tosiaan olla kuivempi. Tietysti pakkanen auttaisi, maa jäätyisi ja samalla kuivuisi.

Jopa puistoon tulleet vieraat koirat Blondi ohitti pelkällä uteliaisuudella ja haistelulla. Ja leikkimällä.

Sattui sitten harvinainen sattuma koirapuistossa. Ensimmäinen vieras ihminen tiesi Blondin rodun. Olin kyllä aika yllättynyt, että joku tunnisti Valkoisen paimenkoiran pennun. Mutta kyseessä taisi olla oikeen koiraharrastaja joka oli törmännyt rotuun koiranäyttelyssä.

Joulu ja kolmas viikko takana

Ikää 16 vko ja 4 pvä

Joulu on sitten onnellisesti ohi. Ja kolme kokonaista viikkoa täällä Mansessa. Kaikki on mennyt hyvin. Uusia kokemuksia tullut ja kasvanut melkoista vauhtia.

Joulupukkikin kävi poikkeamassa eilen. Karon kanssa oltiin ensin parvekkeella evakossa, mutta päästiin sitten lopuksi sisälle. Karo sen pukin tunsikin hajusta, kun se on käynyt täällä aiemminkin vuoden aikana poikkeamassa. Blondi ei paljon pukista välittänyt. Kerran haistoi ja se oli siinä. Lasten lahjat kiinnostivat paljon enemmän. Taisi kyllä olla melkoisen stressaava päivä koirille. Lasten levottomuus taisi tarttua koiriin, ja koko ajan oli pientä menoa. Eivät päässeet lepäämään oikeen kunnolla koko päivän aikana. Illalla ja yöllä sitten uni maistuikin,

Viime viikon perjantaina käytiin eläinlääkärissä hakemassa tehoste rokotus. Ei osannut vielä Blondi hypätä tutkimuspöydälle, niinkuin Karo, mutta eiköhän sekin taito vielä opita. Rokottamista ei tainnut Blondi huomata ollenkaan, kun sai kuononsa eteen herkkupapanoita. Ja eläinlääkärikin kehui pirteäksi ja hyväkuntoiseksi neidiksi.

Vähän pidempiä lenkkejäkin on jo tehty. Ja oltu kauemmin ulkona. Vapaanakin tullut jo Karon kanssa juostua. Blondi ei kyllä pääse vielä niin lujaa kuin Karo, leikki hetket ulkona ovat vielä aika epätasaisia. Ja kovin pitkälle Karon turvasta Blondi ei uskalla lähteä, mutta jo sentään pientä uteliaisuutta ympäristöä kohtaan osoittaa.

Yksin tai kaksin kotona olemiseen koirat on tottunut hyvin. Mitään tuhoja ei vielä ainakaan ole tehty sinä aikana kun muut ovat poissa. Juoksukilpailuja on kyllä pidetty, kun matot on useasti rullalla, mutta kai sitä jotenkin pitää energiaa kuluttaa. Muuten päivät ovat alkaneet sujumaan hyvässä rutiinissa. Ulkoilua, nukkumista ja syömistä. Ei kai sitä koirat paljon muuta tarvitsekaan mukavan kodin lisäksi.

Toinen viikko

Ikää 15 vko ja 2 päivää.

Blondilla on sitten toinen viikko takana Karon ja meidän muiden seurassa. Koira muuttuu oikeen silmissä. Kasvaa kohisten ja muuttuu rohkeammaksi ja vilkkaammaksi. Painoa on tullut miltei 1 kg lisää vaikka ulkoilua on varmasti lisätty kenneliajoista. Ensimmäisen viikon aikana paino vähän putosi kun ruoka vaihtui ja liikunta lisääntyi. Mutta nyttemmin on kyllä ruokahalukin lisääntynyt mahdottomasti. Korkeutta ja pituuttakin on tullut. Niitä vain on vaikeampi mitata, niiden muutoksen näkee vain vertaamalla koiraa huonekaluihin tai Karoon.

Korvatkin olivat jo nätisti pystyssä, mutta lerputtavat taas vähän kun hampaat alkoivat vaihtua. Yläetuhampaat on jo lähteneet ja lisää vaihtoja odotellaan. Pää on Blondilla muuttunut muutenkin ison koiran näköiseksi. Kuono on kasvanut pituutta ja vauvakarva korvien ympäriltä muuttunut ison koiran karvoiksi. Kasvanut pituutta ja paksuutta ja muutenkin muuttunut tuuheammaksi.

Karon kanssa touhuaminen on muuttunut rajummaksi ja vauhdikkaammaksi. Sukkapallot ja muut lelut saavat kyytiä. Ja joka paikassa saadaan aikaiseksi juoksukilpailu. Niin sisällä ympäri asuntoa keittiöstä ruokailuhuoneeseen ja sieltä olohuoneeseen ja sama reitti uudelleen, kuin ulkonakin kun saa olla vapaana. Ja uteliaisuutta on tullut sen verran lisää että sohvalle hyppääminen ja nojatuoliin kiipeäminen onnistuu, kuten myös tv-tason päälle kiipeäminen,

Autossa kulkemistakin harjoiteltiin tällä viikolla. Blondi tosin matkusti vain takapenkillä ja Karo pääsi omalle paikalleen takaosaan. Aluksi autolla kulkeminen tuntui varmaan vähän pelottavalta, mutta nopeasti Blondi siihen tottui. Ja kun kerran Karokin oli mukana niin hommassa ei varmaan ollut mitään suurempaa paniikin aihetta. Vielä muutaman kuukauden Blondi saa kulkea takapenkillä, kunnes saa siirtyä Karon kanssa takaosaan matkustamaan.

Blondi joutuukin nyt oppimaan uusia asioita oikeen urakalla. Talviloma on ohitse ja paluu ankeaan arkeen on edessä sekä koirilla että isännällä. Yksinoloa, tai kaksinoloa, tulee koirille enemmän. Vaikka onhan koirat harjoitelleet yksinoloa heti ensimmäisistä päivistä uudessa kodissa alkaen. Mutta nyt on sitten arki edessä,

Ensiviikolla edessä onkin eläinlääkärissä käynti. Pitää käydä hakemassa tehostukset rokotuksiin. Ja lääkäri saa muutenkin tarkastaa Blondin ja kertoa mielipiteensä koirasta. Mutta siittä tarkemmin sitten kun lääkärissä on käyty. Ja kai ensi viikolle jotain muutakin kerrottavaa löytyy. Blondi ja Karo touhuavat sen verran että aina sattuu ja tapahtuu. Ja muistakaa käydä katsomassa valokuvia nurkkaus.net/sussari sivuilta.

Ensimmäinen viikko takana

Ikää 14 vko 3 pvää.

Blondilla on sitten ensimmäinen viikko takana uudessa kodissa. Paljon uusia asioita tapahtui viikon aikana. Uusiin paikkoihin tutustumista, uusia ihmisiä ympärillä ja uusia ruokia syötävänä. Karoon suhtautuminen muuttui viikon aikana pienestä varovaisuudesta melkoiseen koheltamiseen. Tytöt ottivat loppuviikosta ja kunnon painimatseja. Tai no, sellaisia paini matseja mitä reilun 20 kg paino erolla ja reilun 40 cm korkeus erolla voi ottaa. Mutta on pikkukoiralla koosta etuakin, se pääsee sellaisiin paikkoihin piiloon mihin Karo ei pääse. Ja se vasta Karoa ärsyttääkin.

Luonteeltaan Blondi paljastui kyllä erilaiseksi kuin Saksanpaimenkoiran pennut. Se ei ole läheskään niin vilkas ja yliutelias kuin ne. Pikemminkin Valkoinenpaimenkoira on pikkaisen varautunut ja ehkäpä jopa hieman arka uusia asioita kohtaa. Tosin Karo oli pienenä, ja on kyllä edelleenkin kelkoinen ADHD-koira. Koko hereillä oloaika pitää mennä ja koheltaa. Ja pienetkin asiat saavat Sakemannin innostumaan. Blondi sen sijaan ottaa varovaisemmin ja rauhallisemmin. Tosin ovikellon soittoon kumpikin reagoi omasta mielestäni esimerkillisesti. Ensin tulee molemmilta vihainen haukku ja sitten vasta mietitään mitä siellä ovella on. Ja muutenkin iltaisin ja yöisin tuntemattomat äänet saavat molemmat koirat reagoimaan vahtikoiran tavoin. Karo kyllä lopettaa ovikellon haukun käskystä, Blondi ei sitä vielä tee. Mutta tulee sen varmasti vielä oppimaan.

Ulkona kahden koiran kanssa kulkeminen on vielä vähän hakusessa. Mutta kyllä sekin alkaa sujumaan vielä ajan kanssa. Tosin pitkiä lenkkejä ei vielä pikkukoira jaksa tehdä. Mutta kyllä niidenkin aika vielä tulee.

Alku tavoitteista on jo saavutettu muutama. Portaat opittiin kulkemaan jo toisena päivänä. Niin ylös kuin alaspäinkin. Ja portaat kuljetaan rauhallisesti ilman mitään suuria kohelluksia, toisin kuin Karo. Joka jo pienestä pitäen ryntäili portaita miten sattuu. Toinen tavoite on vielä vähän  hakusessa. Tarpeille Blondi ei vielä osaa ulos pyytää, ja niitä tulee vielä tehtyä tänne sisällekkin. Pissat sujuvat jo melko hyvin ulos, niin että joka kerta kun mennään ulos heti ensimmäiseksi pissataan. Mutta ei vielä joka kerta. Kakkojen tekeminen ulos onnistuu vaihtelevasti. Ei joka kerta mutta kuitenkin. Eihän Blondi vielä ole kuin 14 vko vanha ja ollut täällä meillä vasta viikon, eli ulos tarpeiden tekeminen on vielä vähän liian suuri vaatimus. ja vaikuttaahan tuohon tarpeiden tekemiseen vähän tuo Karon mukana kulkeminen. Blondi ei malta tehdä tarpeitaan kun toinen pöyrii mukana. Leikki tuntuu vielä olevan tärkeämpää kuin tärkeiden asioiden tekeminen.

Lisäsin muutaman uuden valokuvan Blondin omaan valokuvagalleriaan nurkkaus.netin puolelle. Niitä voi käydä katsomassa täällä.