Nyt on tullut kokeiltua kameran ominaisuuksia oikeen urakalla. Jo talvella tuli kokeiltua pakkasenkestävyys ja talvisissa olosuhteissa kuvaaminen. Ihan hyvin onnistui, ja akkukin kesti ihan hyvin, tosin mitään pitkiä sessioita ei pakkasessa kuvailtu, vaikka pakkasiakin oli. Kevään vesisateilla tuli testattua kameran roiskeveden tiiviys, ja vielä prätkäillessa vähän paremmin. Kamera kun pääsi kastumaan prätkätakin taskussa oikeen kunnolla.
Ja tulihan se veden kestävyys kokeiltua oikeen urakalla, kun järvivedet lämpenivät siihen malliin että meikäläinenkin uskalsi mennä itsensä kastelemaan. Oheinen kuva on otettu Canon D10 digipokkarilla pinnan alla, kameran omalla veden alla ohjelmalla. Tosin syvyyttä ei ole se luvattu kestävyys 10 m, hyvä kun on ½ m. Mutta ei näissä Suomen sameissa ja suoperäisissä vesissä oikeen syvemmältä pääse kuvaa ottamaan. Auringonvalo ei oikeen syvälle tunkeudu, ja salaman vaikutuksesta ei ole mitään tietoa. Eikä meikäläinen ainakaan kovin syvälle pääse ilman sukelluslaitteita, saatikka siellä syydessä etsimään kuvattavaa. Kuvassahan näkyy ihka oikea kala, Särki. Kuvan specsit ovat seuraavanlaiset: ISO: 80, Valotusaika: 1/80 s , Aukko: 2.8, Polttoväli: 6.2mm.
Kameran rantaohjelma on kanssa ihan käytettävissä oleva. Se säätää automaattisesti pokkarin kuvausominaisuuksia valoisaan rantaelämään. Ja pokkarissahan on hyvä ja helppo käyttää niitä valmiita ohjelmia apuna. Jää paljon enemmän aikaa kaikelle muulle kuin kameran säätämiselle. Pääsee elämään rantaelämää lasten kanssa, vahtimaan heidän vesileikkejään.
Canon Powershot D10 on kyllä mitä mainioin ranta- ja perhekamera. Se ei pienistä säikähdä, vaikka sattuisi kastumaan tai putomaan hiekalle. Hiekat saa huuhdeltua pois ja kameran kuivattua. Ja kameran uskaltaa antaa 5 v lapsellekin kuvausvälineeksi, ei tarvitse pelätä että rikkoo sen.
Mutta aivan samoin kamera on hyvä väline prätkäilijän taskussakin. Kestää käyttöä ja kosteutta. Kamera on nyt kulkenut neljättä tuhatta kilometriä prätkätakin taskussa ympäri etelä-Suomea, ja sillä on tullut kuvaitua paljon sellaista joka olisi jäänyt kuvattua jos sitä ei olisi ollut. Huoleton käyttää ja kuljettaa mukana. Suosittelen kyllä kaikille.
Toivomuslistalle vielä kun saisi laittaa kameraan pienen GPS vastaanottimen, joka geo-taggaisi kuvat automaattisesti. Muistaisi mitä on missäkin tapahtunut, kun koordinaatit kulkisi kuvan mukana, ja esim. Picasa tunnistaisi ne automaattisesti. Mutta tekniikka etenee ja kehittyy, ehkä tälläinen ominaisuuskin vielä saadaan seuraavan sukupolven vesitiiviiseen Canon kameraan. Ja ehkä hieman pienempi koko. Vähemmän megapixeleitä ja pidempi optinen zoomi.
Mutta nyt mennään tällä kameralla. Ja olen siihen kyllä tyytyväinen. Ja jos kesto on yhtä hyvä kuin vanhalla Canon Powershot A80 kameralla, niin tällä kuvataan seuraavat 5-6 vuotta.
Säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin päivittetävä henkilökohtainen "avautumiskaivo", joka käsittelee kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kuitenkin vain minua itseäni kiinnostavia tai hetkauttavia asioita. Valokuvien ja videoiden kautta matkakertomuksiin maailmalta ja patikoinnin sekä maastopyöräilyn pariin luontoliikunnan puolelle. Tällä hetkellä vahvasti edustettuna Tamperelainen divari koripallo valokuvien kautta.
lauantaina, heinäkuuta 17, 2010
Käyttökokemuksia Canon D10, osa 3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämän blogin kommentit tarkastetaan ennen julkaisemista. Epäasialliset kommentit tullaan poistamaan.